Emil Ruusuvuori: Kohti kirkkaimpia valoja

Emilin tennisvuosi ei alkanut kovin onnellisissa merkeissä. Marraskuuhun ajoittuva tennisammattilaisen ”kesäloma” ja sitä seuraava vuoden ainoa pidempi harjoitusjakso kului keuhkokuumeessa. Tauti osoittautui niin vaikeaksi, että vielä tammikuu ja osin helmikuukin meni siitä toipuessa. Paluu kilpakentille onnistui vasta maaliskuussa ATP-rankingin ollessa silloin 400 tietämissä. Tällä rankingilla paluu tapahtui alimman tason ammattilaisturnauksissa ITF World Tourilla eli aiemmin Futureina tunnetuissa kisoissa.

Maalis-huhtikuun aikana Emil onnistui voittamaan 15000$ turnauksen Norjassa ja 25000$ kisan Briteissä. Näiden voittojen siivittämänä siirtyminen seuraavalle tasolle eli ATP Challengereihin oli mahdollista – toukokuusta lähtien Emil on pelannut pääasiassa Challenger-turnauksia poikkeuksena yksi ATP Tourin kilpailu Hollannissa. Sisäänpääsy Hollantiin onnistui Emilin uuden manageritoimiston avittamana villillä kortilla. Tuloksena ensi esiintymisestä Tour-tasolla oli paljon hyödyllistä kokemusta ja kolmen erän tappio Top100 pelaajalle, italian Thomas Fabbianolle.

Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että Emilin kesän kalenteri oli loistavasti rakennettu: toimimista Challenger-ympäristössä ja paljon massakenttäkisoja. Moni ”asiantuntija” ihmetteli, miksi Emil pelaa niin paljon massalla, mikä on tunnettu hänen heikoimpana alustanaan. Onneksi Emil ja hänen valmentajansa Federico Ricci olivat tarkkanäköisempiä ja kauaskatseisempia. Emilillä on selkeät näkemykset kesän tapahtumista:

”Tuntuu, että peli kehittyi joka viikko, kun pääsi treenaamaan kovien kavereiden kanssa Challengereissa ja huomasi, mitä menestymiseen sillä tasolla vaaditaan. Yhtenä tavoitteena tälle kaudelle oli massapelin ja sitä kautta yleensäkin pelin kehittäminen. Koen, että oma puolustuspeli, liikkuminen ja kärsivällisyys ovat kehittyneet. Enää ei tarvitse ihan heti hakea ratkaisua.”

Emil vielä jatkaa:
”Tuli paljon tiukkoja tappioita alkukesään, mutta siitä huolimatta tuntui hyvältä, kun joka viikko kehittyi. Syötön kanssa on tehty paljon työtä ja nyt on tuntunut, että se alkaa siirtymään myös otteluihin.”

Emilin haastattelua seuraavat vierestä tutut kaverit Jarkko Nieminen ja Harri Heliövaara, jotka ovat Emilin tämän päiväisiä harjoituskavereita, Jarkko aamulla ja Harri iltapäivällä. Molemmat nyökyttelevät kuunnellessaan Emilin kommentteja.

”Kyllä liikkuminen on paljon Emilillä parantunut ja lyöminen on paljon tasaisempaa – kestää kovemmassa temmossa ja paineen alla paremmin.”, Harri säestää.

Kokemus ja oppi tältä tasolta konkretisoitui keskikesän juhlan aikaan. Kun Suomessa poksahtelivat kuohuviinipullot, räjähti Uzbekistanista varsinainen tennispommi Emilin voittaessa Challenger-kisan. Lisää seurasi kuukauden päästä Saksassa, kun Emil eteni massalla Challengerin finaaliin voittamalla muun muassa suomen-sveitsiläisen Henri Laaksosen. Vain reilussa kuukaudessa Emilin ranking pompsahti noin 400:sta 200:n tietämiin. Tällä nousulla on huomattava merkitys Emiliin asemaan tennismaailmassa: pääsee mukaan kaikkiin haluamiinsa Challengereihin, on useimmiten sijoitettu pelaaja ja on mahdollista päästä sisään joihinkin ATP Tourin karsintoihin.

Syksy ja kovien kenttien kausi lähti viime viikolla uskomattomalla tavalla käyntiin. Emil voitti reilun 2 kuukauden sisällä jo toisen Challengerinsa, tällä kertaa Rafael Nadalin tennisakatemialla Mallorcalla. Emil voitti 5 ottelua häviämättä erääkään. Loppuottelussa kaatui liigakaveri Matteo Viola murskaavasti 6-0, 6-1 vain 50 minuutissa. Voitto toi 80 ATP-pistettä ja nostaa Emilin rankingissa sijan 170 tietämille US Openin jälkeen julkaistavalla listalla. Sija voi tästä vielä kohentua, mikäli Emil saavuttaa menestystä tällä viikolla Ranskassa.

Jarkolla on selkeä näkemys, miksi Emil otti suuren loikan kesän aikana:

”Emil pääsi mukaan Challengereihin. Siinä ympäristössä toimimalla ja kun sai vaan riittävästi kokemusta, oli odotettavaa, että peli kehittyy ja tulosta seuraa. Suurin muutos on ollut tekemisen ammattimaistumisessa: huonoja treenejä ei enää oikeastaan ole. Kyllä parhaankin päivän taso on noussut, mutta se on ollut jo ennen tosi korkealla. Huonon päivän taso on noussut huimasti ja se on äärimmäisen tärkeää ammattilaistenniksessä.”

Emilin näkemykset ovat hyvin saman suuntaisia:
”Olen harjoitellut ja toiminut kaikilta osin ammattimaisemmin jo jonkin aikaa ja tietysti menestys on vielä ruokkinut intoa lisää. Kentän ulkopuolisiin rutiineihin on löytynyt minulle sopivat kaavat – viime vuoteen verrattuna reissaaminen ja kaikki tuntuu paljon helpommalta. Ymmärrän ja tiedän, mitä vaatii virittää mieli ja kroppa hyvään harjoitus- ja otteluvireeseen.”

Harrille Emil jakaa kiitosta matkaseurasta ja tutustuttamisesta kansainväliseen gastronomiaan sekä golfin-saloihin. Toimituksen toiveena on, ettei kolopalloinnostus kuitenkaan liiaksi iskisi, kun Emil osuu liikkuvaankin palloon melko hyvin.

Loppuvuonna on vielä luvassa 7-8 kisaa sekä juhlaviikko Davis Cupin muodossa ennen kun Helsingin Challengerin jälkeen odottaa ansaittu loma. Kilpailut muodostuvat pääosin Euroopassa pelattavista Challenger-kisoista sekä toivottavasti Tukholman ATP-kisasta. Kaikki kilpailut pelataan Emilin lempialustalla eli kovilla kentillä – penkkiurheilijoille on luvassa varmasti monia ilon hetkiä syksyn aikana Emilin otteluita seuraamalla.
Uuteen kauteen Emil valmistautuu näillä näkymin Espanjassa kivikovassa treeniseurassa. Ja jo nyt on varmaa, että ensi kausi käynnistyy Australiassa, kun Emil tekee ensiesiintymisen miesten Grand Slam -kilpailuissa.

Emil on kesän aikana osoittanut pärjäävänsä loistavasti ATP Challenger ympyröissä. Kunnianhimoisen nuorukaisen mielessä siintää tietysti vieläkin suuremmat ympyrät eli pelipaikka ATP Tourilla ja maailman suurimmilla tennisstadioneilla.

Kysymykseen siitä, mitä seuraavan askeleen ottaminen eli ATP Tour -paikan lunastaminen Emililtä vaatisi, on Jarkolla varma näkemys:

”Totta kai Emilin pitää kehittyä jokaisella osa-alueella, mutta mitään esteitä en näe. Ei mitään suuria aukkoja, mutta paljon kehityspotentiaalia. Kyllä tosi valoisalta näyttää tulevaisuus. Tärkeintä päästä isompiin ympyröihin ja saada sieltä kokemusta – ympäristö muokkaa kaikkea tekemistä ja Emil varmasti pystyy vastaamaan vaatimuksiin.”

Harri jatkaa vielä, kun yritän kysellä, pitäisikö jotakin muuttaa: ”Miksi mitään pitäisi muuttaa! Emil on kehittynyt valtavasti ja osoittanut, että pystyy voittamaan kovia pelureita ja turnauksia sekä pärjäämään erilaisissa olosuhteissa.”

Emil kuuntelee vierestä tyytyväisen näköisenä kokeneempien pelimiesten kommentteja. Jotain lisättävää hänelläkin on:

”Kyllä vielä on paljon kehitettävää, varmaan fyysisellä puolella eniten. Ja esimerkiksi siinä, miten pystyy nollaamaan hyvän viikon ja pelaamaan taas parastaan heti seuraavalla viikolla.” Tämä on tervepäisen ja jalat vahvasti maassa seisovan urheilijan puhetta.

Ammattilaistenniksessä on kyse pitkälti siitä, kuinka laadukkaasti asioita kentällä toteuttaa, kuinka monena päivänä vuoden aikana tämän laadun pystyy tuomaan kentälle ja minkälaisissa olosuhteissa, paineen ja väsymyksen alla, tähän pystyy. Emilin asenne kyllä vakuuttaa – tämä kaveri tietää, mihin haluaa, mitä sinne pääseminen vaatii ja meinaa sinne myös mennä!

Emilin pelejä on mahdollista seuraavaksi seurata kotimaassa Suomi-Itävalta -ottelussa Espoon Metro Areenalla 13.-14.9. HVS tarjoaa verkkosanomien tilaajille mahdollisuuden tulla kannustamaan Emiliä ja Suomen joukkuetta sekä seuraamaan maailman nelospelaajan Dominic Thiemin otteita edulliseen hintaan paikan päälle: https://www.tiketti.fi/tarjous/HVSTennis. Linkin kautta voi ostaa HVS:n seuralippuja niin kauan kuin niitä riittää. Lippujen hinnat ovat -50% normaalista ja lauantaille on muuta kautta enää hajapaikkoja jäljellä.

Saku Siivonen

Kuvat
itsjaclee.com
Emil Ruusuvuori