Ammatiksi urheilu?
Urheilu tuottaa elämyksiä, hyvinvointia, iloa ja menestystä sekä harrastajilleen että lajia seuraavalle yleisölle. Huippu-urheilu luo suomalaisille myös yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Huippu-urheilijan ammatti vaatii paljon, ja se ei ole missään nimessä halpaa. Tapio Nurminen (parhaimmillaan ATP 212) kiersi ammattilaisena maailmaa ympäri, kunnes lopetti 26-vuotiaana uransa. Yhdeksi syyksi hän aikanaan kertoi yhteistyökumppaneiden vähyyden.
”Kirjoitin aikoinaan tennismailaani Isi. Hän on ollut isoin sponsorini urallani.”
Monen nuoren ja vähän vanhemmankin pelaajan tärkein rahoittaja on yleensä oma perhe. Vanhemmat rahoittavat tutkitusti yli 70 prosenttia koko urheilutoiminnasta. Pohjoismaissa urheilun rahoituksen painopiste on enemmän liikunnassa ja koko organisoidussa urheilussa kuin itse huippu-urheilussa. Suomi onkin yksi vähiten huippu-urheiluun panostavista valtioista. Lajiliittojen hallinnointikulut syövät ylhäältä tulevaa rahoitusta, joten itse urheilijalle tai seuralle avustuksista tulee vain murto-osa.
Urheilijat voivat toki itse hakea henkilökohtaisia apurahoja esimerkiksi OKM:lta. Harjoittelu- ja valmennusapurahan tavoitteena on luoda urheilijan ammattimaiselle ja päätoimiselle valmentautumiselle taloudelliset edellytykset.
Viime vuosina uutena urheilun rahoitusmuotoa on noussut urheilullinen vaikuttajamarkkinointi, jossa somen avulla urheilija rakentaa yhteyttä faneihin. Some voi tarjota urheilijoille suuria mahdollisuuksia: urheilijabrändiä voi hyödyntää oman urheilu-uransa rahoittamiseen yhteistyökumppaneiden kanssa.
Yksi urheilu-uran rahoitusmalli on urheilijayrittäjyys. Sport Fund -urheilijarahasto sijoittaa strategiansa mukaisesti nuoriin 16–22-vuotiaisiin, kansainväliselle huipulle pyrkiviin yksilöurheilijoihin. Rahaston salkunhoitajana toimii Jyrki Louhi.
”Urheilijoiden ammattilaisuuden polulta puuttuu merkittävät kasvurahoitusrakenteet. Sellaiset kuin yrityselämässä on. Yleensä urheilijoiden tulee ensin menestyä ennen kuin voivat saada tukea. Nuoret suomalaiset urheilijat ansaitsevat huomattavasti enemmän resursseja kuin he tällä hetkellä saavat suhteessa kansainvälisiin kilpakumppaneihin.”
Sport Fundin sijoittajina ja asiantuntijoina toimivat muun muassa Laura Lepistö, Tanja Poutiainen-Rinne, Saku Koivu ja Hanna-Maria Hintsa. HVS:n Otso Martikainen (s.2006) valittiin uudeksi Sport Fundin urheilijayrittäjäksi, jonka urheilijaosakeyhtiöön Sport Fund sijoittaa 100 000 euroa.
”Pitkällä tähtäimellä me toivomme, että Otso omaa merkittävät immateriaalioikeudet, joita hän pystyy hyödyntämään urheilu-uran jälkeen mielekkäällä tavalla. Toivomme, että hän ymmärtää miten urheilun toimiala toimii ja pystyy tällä tavalla hyödyntämään osaamista, brändiään ja verkostoaan urheilu-uran jälkeen. Lisäksi haluamme, että hänen itsetuntonsa ja itseluottamus elämää ja oppimista kohtaan olisivat vahvoja. Tietysti haluamme myös, että Otso on tyytyväinen urheilu-uran aikaisiin tavoitteisiin. Tässä lienee suurimmat hyödyt.”
Sport Fund on suunniteltu pysyväksi rahoitusmalliksi suomalaiseen urheiluun perinteisen rahoituksen rinnalle. Yksilölajeista etusijalla ovat lajit, joissa on mahdollista tienata merkittäviä palkintorahoja ja rakentaa urheilijan brändiarvoa.
”Urheilijayrittäjyys on parhaimmillaan urheilijan ammatillista identiteettiä rakentava toimintamalli. Urheilijayrittäjyys ei sulje opiskeluakaan pois vaan päinvastoin. Edelleen urheileminen ja se toinen siviiliammattilaisuus nähdään liikaa kahtena erillisenä käsitteenä. Se on urheilun näkökulmasta huono yhtälö, että vain kouluttautumalla jollekin tunnetulle alalle voidaan saada hyväksyttävä ammatti ja samalla toivotaan urheilusankareita. Meidän mielestämme itse urheilu tulisi nähdä selkeämpänä ammattina, jonka rinnalla opiskellaan.”
Jyrki Louhi kertoo, että urheilijanvalinnoissa huomioidaan esimerkiksi urheilijan tausta, ikä, laji, tiimi, tekemisen taso, motivaatio sekä yleinen ymmärrys huippu-urheilusta.
”Sport Fund -urheilijat edustavat lajeja, joissa on markkinaehtoisuutta. Jossain lajeissa se valuaatio on isompi ja joissain vähän pienempi. Ei rahoittajat varsinaisesti mitään urheilijoilta vaadi. Me kaikki toivomme löytävämme yhteistyökykyisiä, päämäärätietoisia ja analyyttisiä urheilijoita. Haluamme, että he ovat avoimia uudelle tiedolle, koska oikeita asioita tekemällä melkein kuka tahansa voi päästä huipulle.”
Tennisammattilaiseksi tähtäävä Otso Martikainen on innoissaan uudesta urheiluyrittäjyydestä.
”Pystyn Sport Fundin avulla keskittymään jatkossa rennommin vain tennikseen. Lisäksi on hienoa, kun pääsen jo tässä iässä opettelemaan yrittäjyyttä, sitä kautta saan uralleni ja elämääni varten arvokasta osaamista.”
Ennen Sport Fundia, Otson tennistaivalta ovat rahallisesti tukeneet HVS-seuran ja Tennisliiton stipendit sekä Tapio Nurmisen tapaan, omat vanhemmat. Otson mukaan HVS ja Tali tarjoavat hyvät puitteet tenniksen harjoitteluun ja kilpailemiseen. Sport Fund urheiluyrittäjyydestä Otso sai tietää, kun Jyrki Louhi otti häneen yhteyttä.
”Sport Fund rahoittaa urheiluani, lisää näkyvyyttä ja sitä kautta mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita, lisäksi opettaa yrittäjyyttä, jota myös yksilölaji ammattilaisurheilu on.”
Kesällä Otsoa voi nähdä ITF Juniors ja Men’s kilpailuissa, kuten ITF Korfu (vko 26), 16v. EM-kilpailuissa Prerov:ssa (vko 29), ITF Kaarinassa (vko 31) ja M15 Helsingissä (vko 32).
Kuva Jesse Väänänen
Lähteet:
www.is.fi/urheilulehti/parhaat/art-2000008044784.html
www.sportfund.fi
www.yle.fi/urheilu/3-12180357
www.kihu.fi/suomen-huippu-urheilupanostus-kansainvalisessa-vertailussa-lisaa-rahaa-vai-katseet-naapuriin
