Emil Ruusuvuoren huikea vuosi

Vuosi 2019 oli toinen täysi kausi ammattilaiskentillä Emil Ruusuvuorelle. Ensimmäisellä ammattilaiskaudella 2018 Emil onnistui voittamaan kolme Futures-turnausta ja hilaamaan ATP-rankinginsa 400 parhaan pelaajan joukkoon – odotukset vuodelle 2019 olivat korkealla. Mutta sitten iski vakava infektio juuri ennen joulukuun harjoituskautta, mikä äityi aina keuhkokuumeeksi asti. Jälkitauteineen sairastelut veivät kaikkiaan yli kolme kuukautta ja Emil pääsi tosissaan takaisin kiertueelle vasta maaliskuussa, ilman varsinaista harjoituskautta. Marraskuun 2018 toiveikkaat tunnelmat olivat vaihtuneet täysin maaliskuuhun 2019 tultaessa, tavoitteena vain päästä edes harjoittelemaan ja pelaamaan terveenä. Tämä on vain yksi esimerkki ammattilaistenniksen raadollisesta todellisuudesta: palkkapussi ja ranking-pisteet pitää ansaita joka viikko pelaamalla, sairauslomaa ei tässä ammatissa tunneta.

Otto Virtanen ja Emil Ruusuvuori Tali Open 2019

Valmistautuminen tähän kauteen oli siis kaikkea muuta kuin optimaalinen ja ranking ehti tipahtaa jo kesään tultaessa 400 huonommalla puolelle. Toki kevääseen mahtui myös onnistumisia ja varsinkin opin paikkoja: 25000 dollarin ITF-kisan voitto Briteissä ja monia tiukkoja tappioita Challenger Tourilla. Tiukat pelit massalla ja kokemus ATP tasosta Hollannin ruohokenttäturnauksessa antoivat vain ohuesti viitteitä tulevasta. Ja varsinainen suomalainen kesämyrsky juhannuksesta alkoikin. 4 voittoa kaksin- ja 2 nelinpelissä ATP Challenger Tourilla, 1 finaalipaikka ja Dominic Thiemin murskaaminen Espoossa. Ja kausi päättyi riemukkaasti kotiturnauksen voittoon Talissa täyden yleisön edessä. Ranking koheni päälle 400 lukemasta vuoden lopun lukemaan ATP-124. Tämä kaikki noin 5 kuukaudessa ja siitäkin jäi vielä 3 kilpailua pelaamatta lokakuussa sairasteluiden takia.

Ensi vuonna Emil yrittää ottaa seuraavan ison askeleen ja murtautua ATP Tourille. Pääkiertueella vaatimukset vain kasvavat ja peli sekä panokset kovenevat. Lisäksi ATP Tourin pelaajiin kohdistuva huomio on ihan omaa luokkaansa ja esimerkiksi matkustelua mantereelta toiselle kertyy aivan eri määrä kuin alemmilla tasoilla. Emilin kausi 2020 käynnistyy mahdollisesti Dohan ATP-kisoista (mikäli mahtuu mukaan karsintaan), mutta tammikuun puolivälissä on varmasti ensi esiintyminen miesten Grand Slam-kilpailuissa, kun Australian Avointen karsinnat käynnistyvät 14. päivä tammikuuta.

Palaten vielä kuluneeseen vuoteen, yllättikö menestys itse pelurinkin tai taustajoukot? Haastattelussa Emilin lisäksi isä Jari Laakkonen sekä valmentaja Federico Ricci.

Mikä mahdollisti tämän huiman menestyksen?

Federico Ricci (valmentaja): ”Isossa kuvassa menestys ei yllättänyt. Mutta Emilin kehityksen nopeus ja sitä seurannut menestys kyllä yllätti, kun ottaa huomioon alkuvuoden vaikeudet. Varmaan tärkein tekijä on ollut Emilin valtava halu oppia. Saimme hyvän startin kauteen Meksikossa, kun kausi vihdoinkin pääsi sairasteluiden jälkeen alkamaan. Emil pelasi Menaa vastaan kahdesti ja harjoitteli paljon Varillaksen kanssa. Emil joutui heti ensimmäisissä turnauksissa pelaamaan parasta tennistään ja kehityskohteet tulivat meille molemmille hyvin selviksi. Onneksi nämä Challenger tason tennistä pelaavat pelaajat olivat näissä kisoissa. Joskus liiallinen voittaminen Futures-kisoissa voi olla jopa haitallista, jos vastustajien taso ei haasta sinua tarpeeksi!”

Federico Ricci (Kuva Suomen valmentajat)

Jari Laakkonen (isä): ”Tulihan menestys nopeasti, mutta ei se oikeastaan yllättänyt, kun läheltä kehitystä näki. Esim. fysiikassa tapahtui isoja kehitysharppauksia. Ja henkisellä puolella on tapahtunut myös paljon. Emil on nyt paljon itsenäisempi sekä hyvällä tavalla aikuismaisempi ja jalat ovat onneksi pysyneet hyvin maassa.”

Emil: ”Kyllä se vähän yllätti, miten korkealle ranking nousi niin lyhyessä ajassa. Oli tosi tärkeää saada paljon Challenger-pelejä, niistä oppi joka kerta jotain. Pystyin paljon parantamaan tekemisen tasaisuudessa vuoden aikana, niin peleissä kun treeneissäkin. Siihen olen erityisen tyytyväinen. Ja tietysti neljään titteliin. Tuntuu myös, että olen yleisesti urheilijana kehittynyt vuoden aikana paljon.”

Miten Emil tiimeineen valmistautuu koveneviin vaatimuksiin? Mistä voi vielä hioa ”kymmenyksiä” pois, jotta paikka Tourilta aukeaisi jo ensi vuonna?

Federico: ”Emppu on erittäin taitava urheilijana ja tennispelaajana, mutta vaatii kovaa työtä maksimoida omat vahvuudet ja saada paketti kestämään äärimmäisessä paineessa ja ääriolosuhteissa koko kauden. Emil on persoonana melko pidättyväinen ja olemme koko vuoden harjoitelleet paljon kommunikointitaitoja, erityisesti palautteen antoa. Tuntuu, että tämä on ollut yksi tärkeä osa-alue Emilin kehityksessä ja sitä jatketaan ehdottomasti.Emilin perustaso nousi tällä kaudella dramaattisesti, mutta siinä on vieläkin paljon tekemistä. On ihan eri asia pelata jollakin tasolla muutamia otteluita kuin pelata tällä tasolla koko kausi tai tehdä 10 vuoden ura.Emilillä ei ole mitään silmiinpistäviä heikkouksia, mutta on tiettyjä pelin osa-alueita, jotka saattavat murtua paineessa tietynlaisissa olosuhteissa ja tietynlaisia vastustajia vastaan. Yritämme myös kehittää Emilin ”pelikirjaa” laajemmaksi, että löytyisi aina vastaus kaikenlaisiin tilanteisiin, olosuhteisiin ja erilaisia vastustajia vastaan.Ja ilman muuta tarkoitus on kehittää Emilin aseita tehokkaammiksi ja nostaa myös parhaan päivän tasoa!

Emil: ”Treenaan nyt joulukuussa pari viikkoa Mallorcalla. Treenejä on sovittu ainakin Casper Ruudin ja Jaume Munarin kanssa ja Rafankin (Nadal) pitäisi olla paikalla. Mennään rytmillä 3 päivää kovaa ja 1 kevyempi päivä. Kovana päivänä on 3 harjoitusta ja tietysti kehonhuoltoa joka päivä. Treenien fyysisyyttä pitää lisätä, kun ensi vuonna pitäisi pystyä pelaamaan paras viidestä erästä -otteluita. Paljon jäi vuodesta mieleen fyysisiä ja pelillisiä juttuja, mitä lähdetään kehittämään. Kun mennään korkeammalle tasolle, pienemmillä ja pienemmillä asioilla on merkitystä. Ja ylipäänsä pitää koko ajan miettiä, mitä voisi tehdä paremmin.”

Kysymys valmentaja Federicolle. Minkälaista on Tour-valmentajan työ, mitä asioita nostaisit sieltä tärkeimmiksi?

Federico: ” Tour-valmentajan työ on erittäin monipuolista ja kokonaisvaltaista. Kyse on havainnoimisesta, arvioimisesta ja priorisoinnista – pitää luoda visio, tietynlainen tiekartta kaikista pelin osa-alueista, suunnitella miten palaset saa toimimaan yhdessä ja missä järjestyksessä sekä aikataulussa. Toinen tärkeä tehtävä on johtaa pelaajan ympärillä olevaa tiimiä. Pitää koordinoida ja kommunikoida, että kaikki seuraavat samaa visiota. Sitten pitää motivoida ja saada pelaaja luottamaan tiimiin ja visioon ja sitoutumaan siihen. Tämä vaatii erittäin paljon aikaa, huolellisuutta ja kommunikointia. Ja se tietysti eroaa hieman riippuen jokaisen valmentajan taidoista, kokemuksesta ja näkemyksistä, miten vision rakentaa, miten siitä kommunikoi ja miten sen toteuttaa.

Kysymys isä Jarille. Millaista on tennisvanhemmuus? Mitä asioita haluaisit sieltä nostaa esiin tennisvanhemmuuden näkökulmasta?

Jari:” Olen nyt nähnyt noin 15-vuotta Emilin tennismatkaa läheltä. Lyhyesti:

• Rentous ja hyväntuulisuus toimivat aina kaikessa.
• Jätetään pelit kentälle ja mietitään sitten jotain muuta mukavaa. Jatkuva tenniksen vatvominen ei tuota mitään positiivista.
• Meillä on syöty aina perusteervellistä ruokaa – ei ole mihinkään äärimmäisyyksiin menty, mutta ei toisaalta esim. Mäkkärissään käyty. Ja aina kun mahdollista, on yritetty järjestää perheen yhteinen ruokailuhetki.
• Olisi varmaan joitain loukkaantumisia pystynyt välttämään, jos olisi nopeammin pystytty reagoimaan lapsen jaksamiseen. Olisikin tosi tärkeää kotona tarkkailla, milloin lapsi on fyysisesti tai henkisesti liian väsynyt.
• Ollaan uskallettu heittäytyä urheilun maailmaan ja pyritty vastaamaan pojan tennisintoon. Ja toisaalta luotettu siihen, että jos Emil noin paljon haluaa pelata, niin yritetään sitten kaikin mahdollisin keinoin järjestää siihen mahdollisuus.

Emilin isä Jari Laakkonen: ”Jätetään pelit kentälle ja mietitään sitten jotain muuta mukavaa. Jatkuva tenniksen vatvominen ei tuota mitään positiivista”.

Kysymyksiä Emilille.

Olisiko jotain, mitä olisit voinut tehdä toisin/ tekisit nyt toisin?

Emil: ”Olihan niitä vaikeuksia (loukkaantumisia juniorina) ja kyllä tulee mieleen juttuja, mitä tekisi nyt toisella tavalla. Isoimmat jutut olisi varmaan kokonaiskuorman (treenit, koulu, muu elämä) hallinta. Tekee niin paljon kun tuntuu hyvältä ja mieluummin hieman vähemmän hyvällä laadulla ja innolla kuin liikaa. Toiseksi olisi pitänyt panostaa aiemmin oheisharjoitteluun ja kehonhuoltoon. Sen merkityksen ymmärtäminen jo nuorena olisi voinut säästää joiltakin loukkaantumisilta.

Emil on kuulunut Suomen Davis Cup -joukkueeseen jo monta vuotta

Millä mielin lähdet Australiaan? Kenet haluaisit kohdata kisoissa? Minkälaisia odotuksia muuten on kaudelle 2020?

Emil: Tosi mukava päästä isompiin ympyröihin. Karsinnat kun selvittäisi, niin sitten alkaa tulla aika kovia nimiä vastaan. Ei sillä ole väliä, kuka vastaan tulisi. Ensi kaudella olisi tarkoitus puhkaista TOP100 mahdollisimman nopeasti ja pystyä rakentamaan kalenteri Tourin kisojen ympärille. Tosi paljon uusia siistejä juttuja luvassa!”

Onnea Emilille hienosta vuodesta ja onnea vuoteen 2020!

Teksti Saku Siivonen

Kuvat HVS-Tennis, Suomen Tennisliitto