Lasten urheiluvalmennus on kehittynyt vuosikymmenten aikana, ja samalla tutkimustieto lasten motorisesta oppimisesta, kasvusta ja urheiluun osallistumisesta on lisääntynyt. Nykyisin ymmärretään entistä paremmin, että samanikäiset lapset voivat olla hyvin erilaisissa kehitysvaiheissa ja että urheilijan kehitys on pitkäaikainen prosessi.
Hyvä lasten valmennus yhdistää tavoitteellisen harjoittelun, sopivat haasteet, monipuolisen liikkumisen ja lapsen oman innostuksen. Nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita.
Sama ikä, erilaiset valmiudet
Lasten fyysinen, motorinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys etenevät yksilöllisesti. Kaksi samana vuonna syntynyttä lasta voi olla hyvin eri vaiheessa esimerkiksi liikkumistaidoissa, keskittymisessä tai ryhmässä toimimisessa.
Kansainvälisen olympiakomitean (IOC) asiantuntijasuosituksissa korostetaan, että nuorten urheilijoiden harjoittelussa on huomioitava yksilöllinen kasvu ja kehitys. Pelkkä kalenteri-ikä ei siis kerro kaikkea lapsen valmiuksista.
Tenniksessä tämä näkyy erityisen selvästi. Samanikäisillä lapsilla voi olla hyvin erilainen pallonkäsittelytaito, pelikokemus ja kyky hahmottaa pelitilanteita. Siksi harjoittelussa on tärkeää huomioida iän lisäksi lapsen taitotaso ja muut yksilölliset tarpeet.
HVS:ssä jokaiselle oma polku
HVS-Tenniksen valmennusmallissa lapsille ja nuorille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia harrastaa ja kehittyä.
Nuorimpien lasten Tempon Tenniskoulussa harjoittelu rakentuu tenniksen perustaitojen, monipuolisen liikkumisen ja leikin ympärille. Ryhmiä muodostettaessa huomioidaan ikä ja taitotaso. Harjoituksissa käytetään pienryhmiä, erilaisia toimintapisteitä ja omatoimisia tehtäviä, jotta lapset saavat paljon toistoja ja valmentajat voivat auttaa heitä yksilöllisesti.
Kiinnostuksen ja taitojen kehittyessä harjoittelua voi lisätä esimerkiksi Tempon Team -ryhmissä ja edetä myöhemmin kilpavalmennukseen tai HVS Academyyn. Harjoittelun määrä ja tavoitteellisuus kasvavat pelaajan valmiuksien ja motivaation mukaan.
Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse tavoitella kilpaurheilua. HVSä tennis voi olla myös pitkäaikainen harrastus, jossa tärkeintä ovat liikunta, oppiminen ja yhdessä pelaaminen.
Yhtä ainoaa oikeaa pelaajapolkua ei ole. Lapsen kiinnostus, tavoitteet ja kehityksen nopeus voivat muuttua vuosien aikana.
Monipuolinen liikunta tukee tennistaitojen oppimista
Tennis vaatii monia motorisia taitoja: tasapainoa, koordinaatiota, nopeaa reagointia, suunnanmuutoksia ja pallon liikkeen ennakointia.
Näitä taitoja voi harjoitella myös tenniskentän ulkopuolella. Juokseminen, hyppiminen, kiipeily, heittäminen, kiinniottaminen ja erilaiset pallopelit tarjoavat lapselle monipuolisia liikkumiskokemuksia.
Viimeiaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että varhainen lajierikoistuminen oli yhteydessä suurempaan loukkaantumisriskiin, eikä sen havaittu tarjoavan johdonmukaista etua myöhemmälle urheilumenestykselle. Joskin, tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tarkoita, että yhteen lajiin keskittyminen olisi aina haitallista. Myös harjoittelun kokonaismäärä, palautuminen ja yksilölliset olosuhteet vaikuttavat.
HVS:ssä nuorimpien lasten harjoittelussa monipuolinen liikkuminen onkin olennainen osa tenniksen oppimista. Kaikki harjoitukset eivät ole mailalla lyömistä, vaan mukana on myös erilaisia liikkumis-, heitto- ja koordinaatiotehtäviä. Muiden liikuntalajien harrastaminen voi täydentää tennisvalmennusta hyvin.
Tavoitteellisuus ja liikunnan ilo kuuluvat yhteen
HVS:ssä valmennuksessa tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle sopivasti haastetta.
Lasten valmennuksessa tavoitteellisuus ei tarkoita pelkästään kilpailutuloksia. Tavoite voi olla uuden taidon oppiminen, itsenäisempi harjoittelu, rohkeampi pelaaminen tai oman pelin kehittäminen.
Myös kilpaileminen on tärkeä osa monen lapsen harrastusta. Ottelut tarjoavat mahdollisuuksia soveltaa opittuja taitoja, harjoitella päätöksentekoa ja oppia käsittelemään onnistumisia sekä pettymyksiä.
Mitä vanhemmat voivat tehdä?
Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten urheiluharrastuksessa. He mahdollistavat harjoittelun, tukevat arjessa ja ovat usein ensimmäisiä ihmisiä, joiden kanssa lapsi jakaa onnistumiset ja pettymykset.
Tutkimukseen perustuvissa lasten urheilun asiantuntijasuosituksissa korostetaan lapsen hyvinvoinnin, motivaation ja myönteisen urheiluympäristön merkitystä.
Vanhemmat voivat tukea näitä esimerkiksi:
- Osoittamalla kiinnostusta lapsen harrastusta kohtaan.
- Kannustamalla yrittämiseen, oppimiseen ja harjoitteluun pelkkien tulosten sijaan.
- Mahdollistamalla monipuolista liikuntaa ja riittävää palautumista.
- Antamalla lapselle tilaa kertoa omista tavoitteistaan ja kiinnostuksestaan.
- Tekemällä yhteistyötä valmentajien kanssa.
Kaikkia harjoituksia tai otteluita ei tarvitse analysoida. Joskus harjoitusten jälkeen riittää yksinkertainen kysymys: ”Oliko kivaa?”
Lapsi ei ole projekti
Lasten urheilussa puhutaan paljon kehityspoluista, tavoitteista ja potentiaalista. Ne ovat hyödyllisiä käsitteitä valmennuksen suunnittelussa, mutta lapsen tulevaisuutta ei voida ennustaa yksittäisten harjoitusten, kilpailutulosten tai varhaisen taitotason perusteella.
HVS:n tehtävänä on tarjota laadukasta valmennusta ja erilaisia mahdollisuuksia kehittyä. Vanhempien tärkeä tehtävä on tukea lapsen kiinnostusta ja antaa sille tilaa kasvaa.
Joku lapsista saattaa tavoitella tulevaisuudessa Suomen mestaruutta, toinen löytää tenniksestä elinikäisen harrastuksen. Molemmat ovat arvokkaita polkuja.
Lapsi ei ole projekti, jonka lopputulos pitäisi tietää etukäteen. Tärkeintä on luoda olosuhteet, joissa lapsi voi oppia, innostua ja kehittyä omaan tahtiinsa.
Kirjoittaja: Annika Wolin
Annika Wolin on filosofian tohtori (geneetikko), lasten tennisvalmentaja ja HVS-Tenniksen viestintä- ja hallintopäällikkö. Hän on työskennellyt aiemmin tutkijana ja ollut mukana kehittämässä HVS lasten tennisvalmennusta vuodesta 2013 lähtien. Häntä kiinnostavat erityisesti lasten liikunta, yksilöllinen oppiminen ja tutkimustietoon perustuva valmennus.
Lähteet
- Luo ym. (2025). Early Sport Specialization in a Pediatric Population: A Rapid Review. Clinical Practice.
- Nielsen ym. (2025). How to Promote Wellbeing in Youth Sport: Recommendations From the 2024 Copenhagen Consensus Conference. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports.
- Bergeron ym. (2024). IOC Consensus Statement on Elite Youth Athletes Competing at the Olympic Games. British Journal of Sports Medicine.
- Brenner & Watson (2024). Overuse Injuries, Overtraining, and Burnout in Young Athletes. Pediatrics
