Etusivu > Ajankohtaista > Kiinni arjessa – fyysisestä aktiivisuudesta ja arjesta kiinni pitämisellä voi olla suuria ja pitkäkestoisia vaikutuksia.

Kiinni arjessa – fyysisestä aktiivisuudesta ja arjesta kiinni pitämisellä voi olla suuria ja pitkäkestoisia vaikutuksia.

Kiinni arjessa

Koko maailmassa jylläävä koronapandemia on vaikuttanut jokaisen elämään ja muuttanut arjen rutiineja. Iso osa työskentelee etänä, koulua käydään kotoa käsin, harrastustoiminta on keskeytetty, sosiaalisia kontakteja suositellaan välttämään ja kaikki päivän ateriat syödään kotona. Suuria muutoksia monen yksilön ja perheen elämään: yht’äkkiä aikaa on enemmän itselle ja perheen kanssa, mutta monet aktiviteetit ovat tauolla. Toisaalta tilanteeseen voi liittyä paljon epävarmuustekijöitä niin uudenlaisten työskentely- ja opiskelutapojen kuin taloudellisen tulevaisuuden osalta – kukaan ei tiedä, mihin suuntaan maailma kääntyy seuraavien kuukausien ja vuosien aikana. Ja toisaalta taustalla vaanii huoli omasta ja läheisten terveydestä.

Liikunnalla, laadukkaalla ravinnolla ja riittävällä unella on valtava merkitys ihmisen terveydelle. Ihminen tarvitsee myös mielekästä tekemistä, arjen rutiineja ja sosiaalisuutta. Näistä tekijöistä muodostuu kokonaisvaltainen hyvinvointi. Poikkeustilanteessa energia helposti kuluu vain tilanteesta selviämiseen, päivä kerrallaan.

Elämä kuitenkin jatkuu niin kriisin aikana kuin sen jälkeenkin. Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia keinoja ja luovia ratkaisuja. Tilanne on suuri uhka, mutta myös mahdollisuus yleensä yksilöiden hyvinvoinnin ja erityisesti urheilijoiden näkökulmasta. Aikaa harjoitteluun olisi normaalia enemmän, mutta monet paikat ovat kiinni, eivätkä normaalit harjoitukset pyöri. Urheilun näkökulmasta lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään 25 tuntia viikossa. Tästä määrästä harjoitukset voivat tuoda ehkä puolet tunneista, normaalioloissakin toinen puolisko tulisi muodostua arkiliikunnasta ja omatoimisesta tekemisestä. Sen lisäksi, että harjoitukset ovat tauolla, jää helposti arkiliikuntakin pois: koulumatkat, välituntileikit, pihapelit jne.

Tilanne kestää helposti useampia kuukausia. Sillä, miten kukin ajan käyttää ja itsestään huolta pitää, voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Tennistaitojen kehittymisestä en olisi liian huolissani, vaikka niidenkin edistämiseen on useita mahdollisuuksia vallitsevien suositusten rajoissa. Nyt on hyvä mahdollisuus kesyttää pallo vaikka seinää vasten pelaten ja temppuillen ja esimerkiksi ulkopelimahdollisuuksia on monissa paikoissa ympäri Helsinkiä.

Sen sijaan suuri huoli liittyy liikunnalliseen aktiivisuuteen yleensä, fyysiseen kehittymiseen ja arjen rutiineissa kiinni pysymiseen. Biologinen kehitys ei katso kriisejä ja menetettyä aikaa on vaikea kiriä kiinni. Ero kahden ääripäätapauksen välillä voi olla valtava. Toisessa tapauksessa aamu alkaa ulkoilulla ennen kotikoulun alkua ja lounastauolla käydään myös ulkona leikkimässä ja purkamassa energiaa. Iltapäivällä lyödään palloa pari tuntia seinään tai mennään vanhemman kanssa pelaamaan esimerkiksi kaupungin ulkokentillä. Jonain toisena päivänä pallon lyömisen sijaan ohjelmassa on parin tunnin pyörälenkki tai metsäretki. Illalla tehdään yhdessä perheen kanssa fysiikka- ja jumppatreeni. Fyysisten vaikutusten lisäksi tämmöisellä ohjelmalla elämässä säilyy helposti muutenkin tietty säännöllisyys esimerkiksi ruokailujen ja unirytmin osalta. Toinen ääripää on tyhjien hetkien täyttäminen sosiaalisessa mediassa pyörimällä tai tietokonepelejä pelaten. Ruoka ei oikein maistu ja ateriat korvataan napsimalla välipalaa koko ajan. Pelit venyvät myöhään ja aamulla ei jaksaisi nousta sängystä.

Tilanne on poikkeuksellinen ja siihen liittyy paljon haasteita. Missään nimessä tarkoitus ei ole lisätä painetta tai syyllistää ketään. Tosiasia kuitenkin on, että fyysisestä aktiivisuudesta ja arjesta kiinni pitämisellä voi olla suuria ja pitkäkestoisia vaikutuksia. Toivottavasti mahdollisimman moni perhe onnistuu järjestämään arjen niin, että tämäkin aspekti tulee huomioitua. Ehkä se voi vaikuttaa positiivisesti muutenkin tilanteesta selviämiseen. Ehkä voidaan löytää jopa uusia, perheen yhteisiä tapoja viettää aikaa ja liikkua yhdessä. Kaikille tsemppiä näinä vaikeina aikoina! Liikkukaa ja pitäkää itsestänne ja läheisistänne huolta!

Saku Siivonen
HVS:n valmennuspäällikkö