Etusivu > Ajankohtaista > Kolumni lasten liikunnasta: Liikunnan ilo ja taidot opitaan kotona

Kolumni lasten liikunnasta: Liikunnan ilo ja taidot opitaan kotona

Annika Wolin (FT), on neljän lapsen (0v, 3v, 13v ja 15v) äiti ja toimii HVS:ssä viestintävastaavana ja valmentajana. Annika on aiemmin toiminut tutkijana THL:ssä ja Helsingin Yliopistossa, jossa on tutkinut mm. liikunnan vaikutusta varusmiehiin sekä immunologiaa.

Lasten ja nuorten fyysinen kunto huononee
Fyysistä toimintakykyä mittaavan Move!-testin vuoden 2022 raportissa selvisi, että 40 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista on fyysisesti huonossa kunnossa. Peruskoulun 5. ja 8.-luokkalaisille suoritettava Move-mittaus arvioi kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja. Vuodesta 2016 lähtien tilanne on huonontunut vuosi vuodelta. Syiksi on haettu mm. ylipainon lisääntymistä, älypuhelimien passivoivaa vaikutusta sekä arkiliikunnan vähentymistä.

Tulokset ovat asiantuntijoiden mukaan huolestuttavia ja liikkumattomuuden ennustetaan vaikuttavan niin yksilön omaan hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen, mutta myös koko yhteiskuntaan. Lapsuusajan liikkumattomuuden vaikutus näkynee työelämässä.

Harrastamisen Suomen malli ei suoraan lisää liikuntaa
Islannissa yhteiskunta on ottanut merkittävän roolin lasten ja nuorten liikuttamisessa: Yhteiskuljetukset vievät lapsia urheilemaan koulun jälkeen. Suomessa muutama vuosi aloitettu, Harrastamisen Suomen malli, on tuonut myös harrastustoimintaa lähikoululle. Harrastamisen Suomen mallissa ei kyse ole pelkästään liikunnasta, vaan lapset ovat itse saaneet toivoa kouluille harrastuksia ja sitten voivat valita oman ilmaisen harrastuksen. Monilla kouluilla onkin koodaus- tai kokkikursseja, jotka ovat varmasti mielekkäitä harrastuksia, mutta osallistuuko jo entuudestaan liikkumaton lapsi liikuntakursseille, jos on muutakin tarjolla? Harrastaminen maksuttomasti on toki tärkeää, ja vähentää epätasa-arvoa, mutta Harrastamisen Suomen malli, ei suoraan ole vastaus liikkumattomuuden poistamiseen.

Liikuntataidot ja iloa liikkua tulee kotoa
Usein sekoitetaan, että liikkuminen tarkoittaa vain ohjattua urheilutoimintaa, esimerkiksi harrastamista seurassa. Lasten ja nuorten fyysisen kunnon huonontuminen johtuu eritoten liikunnan vähentymisestä vapaa-ajalla ja kotipihoilla.

Valitettavan moni lapsi ja nuori saa huonon esimerkin liikkumattomuudesta kotoaan. Olisi tärkeää saada myös vanhemmat ottamaan liikunta osaksi kasvatustyötä sekä aktivoitumaan. Koulu/harrastusmatkat kuskataan autolla, sallitaan alaikäisten sähköpotkulautojen käyttö sekä estetään esim. pallon heittäminen kotona, ettei tv mene rikki. Jos sohvalla älypuhelimen selailu on vanhempien lempiharrastus töiden jälkeen, voiko lasta syyttää tavan omaksumisesta? Tarvitseeko edes ekaluokkalainen tai sitä nuorempi puhelinta?

On hyvä muistaa, että lapsen uuden liikuntataidon oppiminen ei tapahdu hetkessä. Esimerkiksi luistelun oppiminen vaatii toistoja ja ensimmäiset kerrat ulkojäällä voivat olla kovin lyhyitä. Säilyttääkö vanhempi näissä tilanteissa positiivisuuden vai kokeeko lapsen kiukun negatiiviseksi ja yhteisen hetken ajan hukkaamiseksi, kun suoritus ei onnistunut? Myös koululiikunta tuntuu varmasti mukavammalta, jos monia liikuntataitoja on kokeiltu aluksi kotona tutun vanhemman kanssa.

Liikkuminen ei ole myöskään suoraan rahasta kiinni. Urheiluseuroissa harrastaminen voi toki olla joillekin liian kallista, mutta monissa seuroissa on myös tukimalleja. HVS:ssä on mm. tälläkin hetkellä ukrainalaisia lapsia mukana toiminnassa maksuttomasti. Ja kaupunki tarjoaa lukemattomia lähipuistoja ja kuntoilualueita liikkumiseen metsistä puhumattakaan sekä maksutonta liikuntatoimintaa, kuten alakoululaisten Easy Sport tai perheille liikuntahulinoita.

HVS kannustaa liikkumaan
HVS:n junioritoiminnan yksi tavoite valmennustoiminnan ohella on kannustaa perheitä liikkumaan, tarjota lisää liikkumismahdollisuuksia sekä lisäämään liikkumisen positiivista ilosanomaa!

  • Lapsi-vanhempi-tennis: Tavoite on perheen tutustuminen tennikseen sekä kannustaa perheitä leikkimään yhdessä pallon kanssa.
  • Perhetennis: Perheet saavat varata 1/4 tenniskentästä omatoimiseen minitennikseen. Välineet käytössä.
  • Koulujen loma-ajat: Liikutamme lapsia, kun vanhemmat ovat töissä. Leireillä kannustamme liikkumaan jopa lapsiparkissa!
  • U10 ja U18 toiminta: Lapsi saa pelata tennistä omalla tasollaan, ja harrastaminen on suoraan koulun jälkeen. Moni on pysynyt toiminnassa mukana päiväkodista lukioon saakka.
  • Kilpatennis: Mahdollisuus tavoitella omia rajoja ja unelmia!
  • Eskaritennis: Tarjoamme esikouluille ilmaista eskaritennistä ja opetamme opettajille, miten pallon kanssa voi leikkiä.
  • Ammattilaiskisat: Pelien seuraaminen voi motivoida liikkumaan. Se voi luoda myös unelmia, että on itse joskus siellä pelaamassa.

Mitä perheet voivat tehdä?

  • Saapukaa harrastuksiin kävellen tai pyörällä, ainakin joskus!
  • Menkää yhdessä liikkumaan, ohjattu liikunta on vain osa liikuntakasvatusta
  • Mahdollistakaa kotona ja vapaa-ajalla lapselle liikunnallinen ympäristö, joka kannustaa leikkimään aktiivisesti
  • Lapsena aloitettu perheen yhteinen liikuntaharrastus kantaa pitkälle!

Tehdään liikunnasta yhdessä osa elämäämme!