Monen kentän konkari reissussa… osa 1
Monen Kentän Konkari reissussa…
Taas meni vajaa kuukausi tien päällä pelireissuilla. Tätä kirjoittaessani TE-kisat ovat eilen päättyneet Suomessa, ko. karkelot olivat neljäs turnaus noin kuukauden sisällä, aikamoinen vauhti ollut päällä. Onneksi nyt on edessä reippaan viikon tauko ennen kuin pitää mihinkään urheiluleirille tai turnaukseen lähteä.
Ensimmäinen reissu tänä keväänä oli Viroon, Tartoon TE-kisoihin, Tähtvere-tenniskeskukseen. Lähdimme matkaan laivalla Helsingistä Tallinnaan ja reipas kävely Tallinnan satamasta, noin 1,5km Tallinnan Bussijaamiin ja sieltä hienolla linja-autolla Tartoon. Bussimatka sujui oikein mukavasti, Lux Expressin bussit ovat hienoja ja jokaisella matkustajalla on oma pieni medianäyttö, josta voi katsella erilaisia elokuvia tms. Matka Tartoon kesti vajaa kolme tuntia, bussi pysähtyi vaan muutaman kerran Tallinnan jälkeen.
Tartossa koutsi oli hienosti varannut kentät jo etukäteen, slaissipelit ja reenit saatiin saman tien käyntiin. Lapset painoivat nenät tiilimurskassa kilpaa Tarton viilenevässä illassa. Viereisillä kentillä paikalliset hieman ihmettelivät sitä huutoa ja mekastusta, joka kilpailevista tytöistä ja pojista lähti. Sää oli mitä hienoin, aurinko paistoi ja lämpöä oli +15c, ei olisi voinut paremmin alkaa! Omalla nassikalla oli seuraavana päivänä ensimmäinen TE-peli, karsintapeli pääsarjaan, virolaista poikaa vastaan. Pelissä vesseli oli aivan kipsissä. Hommasta ei meinannut tulla yhtään mitään, tasoero oli silmiin pistävä HVS-pelaajan eduksi, mutta peli ei vaan lähtenyt millään käyntiin. Erän edetessä poikani kuitenkin paransi sen verran, että selvittiin tie breakiin, jonka hän sitten jo voitti 7-1, pelin vapauduttua toinen erä oli jo ihan läpihuutojuttu 6-0, ja tie pääsarjaan aukesi! Samalla alkoi taivaalle kertyä tummempia pilviä ja lämpötilakin laski kymmenellä asteella.
Pääsarjan alkaessa lämpötila oli tosiaan tippunut jo alle +5c asteeseen ja ilma oli todella kylmä. Allekirjoittaneella ei ollut pakatessa käynyt mielessäkään, että mukaan olisi pitänyt pakata pilkkihaalari, villahousut ja karvalakki, pikkasen tuli kylmä kevät takissa ilman pipoa tai mitään muutakaan lämmintä päälle pantavaa. Lapsia kylmä sää ei tuntunut liiemmin haittaavan, pelien väleissä lapset painoivat pingistä kahdella eri pöydällä jokainen vapaa hetki, mukaan pääsi jokainen halukas, kansallisuudesta tai äidinkielestä riippumatta. Oman pojan tennisturnaus päättyi tappioon virolaispojalle, ottelu pelattiin +0c – +2c asteessa räntäsateessa. Tällä reissulla ei ollut aurinkorasvalle kauheasti käyttöä.
Yövyimme kenttien vieressä olevassa neuvostoaikaisessa opiskelija-asuntolassa/hostellissa. Nukkumatila oli monen raskaan metallioven takana, poika sanoikin oikein ääneen,:”Kylläpä on painavia ovia.” Tuli väkisinkin KGB:n kuulustelukammiot mieleen, nyt on yövytty sellaisessakin!
Pientä hämminki reissulla aiheutti yhden lapsen sairastelu ja yhden porukan huonevarauksen yht äkkinen peruuntuminen, mutta HVS-porukan hyvän yhteishengen ja yhteisöllisyyden ansiosta kaikille löytyi nukkumapaikka ja kaikista lapsista huolehdittiin kollektiivisesti; ravittiin aamulla ennen taisteluiden alkamista ja huolehdittiin ruokailuista pitkin päivää. Itsellekin tuli uusia ystäviä sekä HVS-vanhemmista että seuran ulkopuoleltakin, mikä parasta! Iltaisin oli kiva istua rauhassa saman henkisessä porukassa ja ihmetellä päivän tapahtumia.
Tarto on siisti kaupunki, oman mausteensa antaa mm. 1600 – luvulla perustettu yliopisto sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Tammekann. Tähtvere-kisoista jäi ihan hyvä maku suuhun kylmästä säästä huolimatta, tenniskeskus on siisti paikka, sisäkenttiäkin oli useampi, joita olisi voinut tarvittaessa hyödyntää.
Saatiin jääkaappimagneettikin metsästettyä ja bussijaamin kautta takaisin kotiin vaihtamaan kalsareita ja kohti seuraavia karkeloita…
Monen Kentän Konkari