PirpaVita Oy ja HVS yhteistyöhön kilpajunioreiden fysiikkavalmennuksesta
”Pirpa tuli mun uralle just täydelliseen aikaan. Olin kärsinyt loukkaantumisista ja fysiikka oli jäljessä. Me treenattiin yhdessä kovaa ja saatiin rakennettua hyvää pohjaa. Sitä kautta aloin pysymään terveenä ja myös tulokset paranivat. Iso kiitos Pirpalle kaikesta työstä mitä mun eteen teki!” Emil Ruusuvuori
Fysioterapeutti ja valmentaja Pirpa Takki on PirpaVita Oy:n perustaja. Hän on myös entinen urheilija, jonka valmennusura alkoi vuosia sitten telinevoimistelussa ja sen jälkeen hänelle on kertynyt kokemusta monien eri lajien oheisharjoittelun valmentamisesta.
Yleisurheilijoille olen toiminut myös henkilökohtaisena valmentaja. Ammattiurheilijoista menestyneimpiä valmennettaviani ovat olleet tennispelaaja Emil Ruusuvuori (atp 43) ja olympiamiekkailija Niko Vuorinen (Maailmancup 3. sija, 2022).
Fysioterapia- ja valmennusstudio, PirpaVita Oy, toimii Tali tenniskeskuksessa. Se palvelee asiakkaita kuntoutujista huippu-urheilijoihin. Studio on rakennettu vastaamaan ammattilaistennispelaajan oheisharjoittelun tarpeita tarjoten monipuoliset olosuhteet kaikille asiakkaille lajista ja tasosta riippumatta.
Ammattilaisurheilijoiden kanssa työskentelemme lajivalmennuksen ulkopuolisen kokonaisuuden parissa. Tarjoamme fysioterapiaa, manuaalista hoitoa, valmennusta, laitepilatesta ja spiraalistabilaatio-harjoittelua.
Pirpan lisäksi studiolla on tällä hetkellä kolme valmentajaa: Kaksi valmentaja-fysioterapeuttia ja yksi pilates- ja spiraalistabilaatio-ohjaaja. Syksynä aikana tiimissä aloittaa kaksi uutta fysioterapia-ammattilaista.
HVS-kilpavalmennuksen fysiikan vastuu PirpaVitalle
PirpaVita johtaa jatkossa HVS:n kilpajunioreiden toimintaa oheisharjoittelun osalta. HVS:n oheisharjoittelussa pelaajat tapaavat Pirpan lisäksi Jaana Mäkelää, jolla on vahva tausta eri lajien oheisharjoittelusta, fysioterapiasta ja ryhmien ohjaamisesta. Jaanan oma lajitausta on ammattitanssista ja hiihdosta.
HVS:n kilvan oheisharjoittelu koostuu yksilöllisestä kartoituksesta, perustestauksesta ja viikottain toistuvista ryhmätunneista. Pelaajia ohjataan ikä- ja tavoitetason mukaisesti yksilöllisessä oheisharjoittelussa, joka mahdollistuu yksilöllisen kartoituksen avulla. Lisäksi tennis- ja oheisvalmentajien välinen yhteistyö on tärkeä osa kokonaisuutta.
Aikaisemmin kilpapelaajien fysiikka oli jaettu useille toimijoille, viime kaudella toimijoita oli kolme. Toimintaan haluttiin kuitenkin selkeyttä ja pitkäjänteisyyttä yhden toimijan toteuttamalla kokonaisuudella. Pirpa haluaa luoda pelaajille ajatusta harjoittelun kokonaisuudesta erottelematta kentällä ja sen ulkopuolella tapahtuvaa harjoittelua.
Oheisharjoittelun kokonaisuudessa tärkeää on myös pelaajien omatoimiset osuudet. Niiden opetteluun ja ohjeistamiseen käytetään aikaa. Tavoitteena on luoda positiivinen kulttuuri, jossa laji- ja oheisharjoittelu ovat yhdessä meidän seuran tapa kehittyä tenniksessä.
Maailmalla ollaan onnistuttu saavuttamaan menestystä urheilussa panostamalla juuri fysiikkavalmennukseen. Pirpa korostaa, että kentän ulkopuolinen harjoittelu tukee sekä runsaan lajiharjoittelun sietämistä että pelaajan monipuolista kehittymistä.
Tenniksen muodostama yhdistelmä räjähtävyyttä, kestävyyttä, kognitiivista kyvykkyyttä ja teknistä taitavuutta luo mielenkiintoisen vaatimusten kokonaisuuden. Lajin vaatimusten eri osa-alueita päästään harjoittamaan hyvin oheisharjoittelussa, kun harjoitteita voidaan helpommin kohdentaa pelaajan kehityksen kannalta oleellisiin asioihin ja niitä voidaan helpottaa tai vaikeuttaa oikean suorittamisen löytämiseksi.
Kuinka nuoren kilpapelaajan kannattaa aloittaa fysiikan harjoitteleminen? Alle 12-vuotiaiden pelaajien kanssa vanhempien osallisuus omatoimisen harjoittelun aloittamisessa on tärkeä. Lapsen kasvaessa yläkouluikään oma vastuu harjoittelusta lisääntyy ja vanhempienkin rooli muuttuu passiivisemman tukijan suuntaan. Vanhemmat tuovat tärkeää tietoa lapsen luonteesta ja vahvuuksista sekä mahdollisista harjoittelussa huomioitavista asioista valmentajille. Vanhemmat omalla tuellaan voivat auttaa positiivisen harjoitteluasenteen muodostumista.
Pirpan kokee, että tärkeä tekijä varsinaisen oheisharjoittelun aloittamisen ajankohdan valitsemisessa on lapsen kyky ottaa opetusta vastaan ja halukkuus osallistua harjoituksiin.
Kun fysiikan harjoittelua ajatellaan laajemmin, voidaan sen ajatella olevan jo lapsen monipuolista liikkumista. Varhaisessa vaiheessa harjoittamisella tuetaan perusliikuntataitojen kehittymistä ja monipuolisten liikemallien kerryttämistä. Kokemuksen mukaan yksilöllinen varsinaisen oheisharjoittelun aloittamisikä on luonut positiivista asennetta sekä innostusta lapsissa harjoittelua kohtaan, ja kehittyminen on näin ollut nopeaa.
Kuvat PirpaVita Oy
