Repen palsta: Kohta sata, vanhat kujeet
Kohta sata, vanhat kujeet
Viime lauantaina pelasin Taiviksen nelinpelitapahtumassa ja meni ihan ok. Mutta se ei ollut varsinainen asia, laitan vaan tähän ettei pääse unohtumaan. Kuten en halua että unohdamme, että seuramme alkuperäinen nimi (Helsingin Verkkopalloseura ry.) täyttää 28.5. eli ihan kohta 100 vuotta ja on siis ollut olemassa 99 vuotta, mikä on iso asia sinänsä.
Olen alkanut kiinnostumaan tenniksestä ja erityisesti sen ihmettelemisestä, että mikä tässä lajissa on niin ihmeellistä, jos on. Olen käynyt pelaamassa padelia muutamaan otteeseen ja sekin on ihan ok, mutta ei se ainakaan vielä saanut aikaan samoja väreitä. Hyvää steppailua. Olen tätä ihmeellisyyttä nyt pyöritellyt jonkin aikaa, ihan työnikin puolesta, ja saanut huomata että parasta oppia olen saanut keskusteluista oppilaiden kanssa. Tässä muutama ajatus, joista kiitän nimettömiksi jääviä HVS aikuisjäseniä.
Saadakseen tuntumaa tennikseen sitä pitää pelata. Tennis todellakin ON peli. Jermon neluria, FNC kaksaria, hallisarjaa, ITFää, haastematsia kavereitten kanssa, vartin loppuleikki treeniryhmässä…. Ihan miten vaan, mutta kannattaa pelata. Syöttöllä pisteen avaus, pallottelu, voittolyönnit ja virheet (turhat ja vähemmän turhat) sekä pistelaskun piina avaavat loputtomat näkymät tenniksen saloille.
Lyönnit ja niihin liittyvät koreografiat, ja jopa estetiikkakin, aukeavat toisella tavalla kun lähestyn tennistä kokemusasiantuntijana. ”Mä en enää halua olla se joka tekee kolme tuplaa putkeen” motivoi mukavasti. Infoviidakosta löytyy akuuttiin tarpeeseen sopivia vinkkejä kokeiltavaksi. Valmentajan sanoma: ”Nosto on tärkeää saada rennon rytmikkääksi, niin että se muodostaa mailan kanssa niin rytmillisesti kuin muodollisesti tasapainoisen ja symmetrisen kokonaisuuden” muuttuu tennisvalmentajan höpinäjargonista suureksi viisaudeksi.
Nelinpelit on hauskoja ja niin myös kaksinpelit. Yhden mielestä kaksinpeleistä on helpompi aloittaa, koska silloin pääasiassa pilaa vain oman suorituksen. Toinen näkee helppoutta nelinpelissä koska siinä on pienempi alue peitettävänä ja tarvittaessa palloa voi väistää. Hieman negatiivisiä ajatuksia, mutta varmaan tuttuja teillekin? Itse ahdistun helpommin nelinpelissä.
Pelatessa erilaisissa tapahtumissa tutustuu kivoihin tyyppeihin.
Kesällä olisi kiva, jos seura järjestäisi kurssien ja intensiivitreenien lisäksi pelitapahtumia. Totta. Kiva kun seuran treeneissä korostuu nykyään pelilähtöisyys, mutta eihän se vaan tarkoita sitä ettei tekniikkaa enää opeteta? No ei todellakaan tarkoita. Nyt opetetaan enemmän tekniikkaa ja niin että opetus johtaa oppimiseen kun opetusta kehystetään pelin raameihin. Tavoitteellisuudella ja arvioinilla Teach, Train, Play -mallissa pyritään välttämään teknisen datan tarpeetonta roiskimista. mikä ei tarkoita sitä etteikö tekniikkaa osattaisi arvostaa. Pikemmin päin vastoin.
Hyvää alkanutta vuotta!
Repe
PS. Kesän kurssitarjonta on netissä HVS-kaupassa.