Repen palsta: Liiku, lyö ja liiku
Ai ai kun hivelee mieltä, kun muutama on lukenut viime HVS-info juttuni. ”Yks, kaks ja kolme” merkitsevä hymy ja silmäkulman nykäisy, elohiiri? Hetkinen, ja sitten minullakin välähti ”Ai niin joo, kiitti”. Hetki jonka tarvitsin reagointiini kesti sekunnin puolikkaan, ehkä pari sekunttia. Ei se ole paljon eikä kerro muistisairaudesta. Eihän? Enkä suostu menemään hoitokotiin, en halua maksaa ikkunan avaamisesta. Maksan mieluummin tenniksestä ja pidän hoivabisness haukat kaukana.
Jahtaan palloa ja läpsin sitä, harjaan kierteitä ja ihailen kun vastustaja pistää kampoihin, sijoittelee pahoja krossejaan ihan vain minun kiusaksi! Ja minä ennakoin, tunnen kaverini tavat ja kyvyt, ei onnistu yllättämään. Niin kauan kuin sydämeni lyö ja veri virtaa, palloakaan en jätä hakematta.
Valitettavasti ihminen ei jaksa kaikkea, otteluissa on järkevintä arvioida mihin rajalliset energiavarat satsaa. Panostaminen jokaiseen palloon – löyhä ajatus. Voitte testata Lotossa…Satsaan lyönteihini ja annan vastapuolen hoitaa juoksuhommia. Helpompaahan se kropalle on hieman ponnistaa, kiertää vartaloa ja maila saa riittävän vauhdin, rennolla saatolla voin sijoittaa ikävästi!
Lyöntiäni en jää ihmettelemään ja ihastelemaan. Arvion sijoitukseni vaikutuksen, kierteen ja vauhdin tehon ja siirryn kentässä kohtaan, jossa parhaiten saan aikeilleni jatkoa. Lähelle mahdollisia palautuksia. Liikun, en reagoi. Ei viivettä, saumattomasti osana omaa lyöntiä. ”Do It Now 2.0” on pelityylini!
Lyön ensin ja liikun ennakoivasti; peitän kulmat ja varaudun pelin tilanteeseen sijoitumalla ennen vastustajan lyöntiä. En ees välitä mitä sieltä tulee, olen valmiina. I Don’t Care!
Repe 3.2.2019
P.S. Näitä ja muita juttuja treenataan Pajulahden leirillä 8.-10.3 ja Viljandissa keväämällä. Kannattaa tsekata https://hvstennis.fi/tuote/leiritaikuiset/
