Aktiivinen elämäntapa vähentää ruutuaikaa
Tyypillinen näky hallilla ennen treenejä. Lapset istuvat yhdessä sohvalla, mutta totuus on, että jokainen pelaa omaa kännykkäpeliään yksin. Kellon soidessa ajatukset ovat vielä kännykkäpeleissä. Siirtyminen virtuaalisesta pelimaailmasta treeneihin kestää vielä useita minuutteja. Juomapullokin jäi pukkariin. Treenien jälkeen jatkuu sama meno. Kiireisimmät pelaajat lähtevät treeneistä nopeasti pois, jotta pääsevät jatkamaan kännykkäpelejään tai kotiin pelaamaan tietokonettaan. Lapsi kävi treeneissä ja näki kavereitaan, mutta ajatukset jäivät digimaailmaan.
Vanhemmat ei välttämättä tiedä, kuinka paljon lapset käyttävät kännykkää pelaamiseen ja videoiden katsomiseen. Monissa alakouluissa on täyskielto kännyköiden viihdekäyttöön koulupäivän aikana, joten koulun jälkeen on suuri kiusaus aloittaa pelaaminen. Toisaalta kännykänkäyttö turvallisessa paikassa, esimerkiksi hallin sohvalla, voi tuoda vanhemmille turvallisuuden tunteen, että lapsi on ajoissa hallilla ja valmistautumassa treeneihin kavereittensa kanssa. Kuinka kasvattaa diginatiivi -kirjan kirjoittaja Satu Irisvik ei näe ruutuaikaa ongelmana.
– Jos lapsi nukkuu, syö, leikkii, ulkoilee ja sillä on kavereita, niin silloin ei tarvitse olla huolissaan, vaikka lapsi joskus vähän pidempään sillä laitteella olisikin.
Liikunnallisesti aktiiviset lapset menestyvät koulussa
Mutta mikä on liikaa tai normaalia ruutuaikaa? Osa perheistä on hyvin sallivia kännyköiden suhteen, toiset taas eivät hanki älypuhelinta alle 10-vuotiaalle. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Suomen Aivosäätiön haastattelussa kertoi, että pelaaminen on jatkuva stressitila lapselle, sillä kaikkia aistit ovat jatkuvasti valppaina. Pelit ja jatkuva kännykän läsnäolo kuormittavat lasta, koska lapsen aivot ovat aikuista herkempiä addiktiolle.
– Se, kauanko 10-vuotias saa pelata, ei ole relevantti kysymys. Pitää miettiä, kuinka paljon hänellä on muita harrastuksia, osaako hän ottaa rennosti, millainen on hänen persoonansa ja muuttuuko käyttäytyminen esimerkiksi pelaamisen jälkeen – tärkeämpää on tuntea oma lapsensa, Sinkkonen sanoo.
Viime aikaiset tutkimukset ovat yhtä mieltä, että liika ruutuaika voi vähentää päivittäistä liikuntaa sekä estää riittävän yöunen saamisen. Tämän lisäksi ruutujen edessä vietetty aika voi altistaa lihasjännitykselle sekä virheasennoille. UKK-instituutin Terve koululainen-hankeen perusteella selvisi, että lapset, joille kertyi yli kolme tuntia päivittäistä ruutuaikaa, saivat koulussa heikompia arvosanoja kuin lapset, joille kertyi ruutuaikaa alle kaksi tuntia päivässä. Liikunnallisesti aktiiviset lapset taas saivat parempia arvosanoja kuin vähän liikkuvat lapset. Alle kaksi tuntia vapaa-ajallaan älypuhelimia ja muita digilaitteita käyttävät lapset pärjäävät ajattelukykyä, kielellisiä taitoja ja muistia mittaavissa kognitiivisissa testeissä paremmin kuin näyttöpäätteiden edessä enemmän aikaa viettävät lapset. Myös tennisjunioreiden vanhemmat tiedostavat ruutuajan haastavuuden.
– Oma kokemus, että lapset koukuttuvat peleihin ellei rajoja aseteta. Meillä asiaa yritetään taklata aktiivisella elämäntavalla ja rajoittamalla kännykkä/peliaikaa Family Link -apilla. Kännykät ovat todellinen haaste lasten aktiivisuuden osalta, kertoo 8- ja 11-vuotiaiden tennisjunioreiden vanhempi.
Runsaan ruutuajan yhteyttä heikkoon koulumenestykseen voi selittää se, että television, tietokoneen ja pelikonsolin ääressä vietetty aika on pois esimerkiksi kotitehtävien tekemiseen, lukemiseen ja nukkumiseen käytetystä ajasta. Kaikki ruutuaika ei kuitenkaan ole haitallista oppimiselle ja koulumenestykselle.
– Vanhempien kannattaisikin kiinnittää erityistä huomiota lasten viihdemedian käyttöön sekä runsaaseen, yli kolmen tunnin päivittäiseen ruutuaikaan, kehottaa tutkija Heidi Syväoja LIKES-tutkimuskeskuksesta.
NHL-seura kielsi Fortniten
Varsinkin nuorten keskuudessa suosittu Fortnite on yleinen ajanviete. NHL-seura Vancouver Canucks kohauttikin viime syksynä tuoden Fortinite-pelikiellon joukkuematkoille.
– Joo, se on ehdottomasti kiellettyä tien päällä. Ei enää Fortnitea, ei enää pelejä mukaan reissuun, kertoi varakapteeni Bo Horvat taannoin paikallisradion haastattelussa.
Suomalaisessa mediassa naureskeltiin NHL-seuran rajoitukselle, mutta kiellon perimmäisenä syynä lienee lätkäpelaajien eristäytyminen hotellihuoneisiin, pelin vaikutus yöuniin sekä joukkuehengen edistäminen.
Myös lapsille voi tehdä selkeitä rajoituksia tietyn peli tai kännykänkäytön suhteen, mikäli se koetaan haitalliseksi.
– Meillä kotona melko tiukat säännöt pelaamisen suhteen. Ensin treenit ja läksyt, sen jälkeen saa pelata tai katsoa telkkaria. Treenejä ei ole jätetty väliin pelaamisen takia. Fortnite on kokonaan kielletty ikärajan takia. Lapsemme kaikki treenit ovat koulupäivän jälkeen. Tämä on todella hyvä asia koska silloin ei ole mahdollisuutta käyttää kännykkää/pelata videopelejä. Illalla pystymme paremmin valvomaan ruutuaikaa, summaroi 7 – ja 10 -vuotiaiden poikien äiti.
Seuroilla iso merkitys lasten liikuttajina
Viime aikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että urheiluseuratoiminnalla on merkittävä rooli suomalaisessa liikuntakulttuurissa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden ja liikuntakasvatuksen edistäjänä. Lapset, jotka ovat mukana seuratoiminnassa liikkuvat enemmän kuin lapset, jotka eivät ole mukana. Myös vanhempien sekä kavereiden liikunnallisella tuella on yhteys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Liikuntaharrastusten ylläpitämiseksi ja ruutuajan vähentämiseksi tarvitaan vanhempien monipuolista tukea jokaisessa ikävaiheissa. Terve koululainen -hankkeen vetäjä, UKK-instituutin koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila toteaa, että vanhempien oma esimerkki on tärkeää digilaitteiden käyttämisessäkin.
– Aikuisen kannattaa itse laittaa laitteensa pois ja tehdä jotain yhdessä lapsen kanssa.
Selkeät säännöt ruutuajalle
Perheille on erilaisia sääntöjä ruutuajan suhteen. Jussila suosittelee ruutuajan rajojen asettamista yhdessä sopimalla. Se toimii hänen mukaansa alakouluiässä. Teini-iässä sopiminen voi olla kuitenkin varsin haasteellista. Kahden alakoululaisen lapsen isä jatkaa:
– Meillä asia perustuu palkitsemiseen ja luottamukseen. Kun koulu -ja harrastustoiminta hoidetaan mallikkaasti niin laitteilla voi pelata ja katsoa päivittäin. Rajoittaminen ja valvonta perustuu teknologiaan, jonka avulla voimme järjestelmällisesti seurata käytettyä aikaa ja tarvittaessa rajoittaa sitä. Yksinkertaisesti, ensin sovitaan, seurataan ja tarvittaessa rajoitetaan tai hetkellisesti poistetaan mahdollisuus.”
Älypuhelimille löytyykin useita ilmaisia sekä maksullisia sovellutuksia, joilla voi seurata ja rajoittaa lapsen ja nuoren älypuhelimen käyttöä.
Tennishallilla pelataan – tennistä!
Taivallahden tennishallilla on kokeiltu puhelinkieltoa pukuhuoneissa, jotta lapset eivät jäisi pukkariin pelailemaan. Kahvilassa voi tehdä läksyjä ja odotella hakijaa, mutta treenien jälkeen sohville pelailemaan jääneet lapset ohjataan ystävällisesti siirtymään hallilta pois ulos leikkimään. 1-2 -luokkalaisilla ei ole juurikaan ongelmia puhelimien suhteen, koska moni lapsista on iltapäiväkerhossa, missä pelaaminen ei ole normaalisti sallittua.
– Joskus on kuitenkin ollut vaikea saada lapsia tulemaan iltapäivätennikseen perjantaina, joka on ollut iltapäiväkerhon kännykkäpäivä, tuumaa HVS:n valmentaja.
HVS:n iltapäivätennis sekä U18 Team Treenit on myös hyvä tapa myös rajoittaa lapsen kännykän käyttöä.
– Treenit kaksi kertaa viikossa tarkoittavat kahta tuntia vähemmän ruutuaikaa, toteaa 12-vuotiaan tennispelaajan äiti.
HVS:n valmentajien ja vanhempien vinkit
Anna selkeät ajat ruutuajalle – treenit ja läksyt ennen kännykkäpelejä.
Näytä mallia – omalla käytöksellä on iso merkitys.
Aktiivinen elämäntapa automaattisesti vähentää ruutuaikaa.
HVS haluaa olla mukana edistämässä erityisesti lasten ja nuorten aktiivista elämäntapaa! Otamme mielellämme vastaa ideoita ja kommentteja info@hvstennis.fi
Teksti, Annika Wolin, FT
Kiitos HVS:n junioreiden vanhemmille haastatteluista ja vinkeistä.
Lähteet:
Jeremy J Walsh, PhD et al.Associations between 24 hour movement behaviours and global cognition in US children: a cross-sectional observational study https://www.thelancet.com/journals/lanchi/article/PIIS2352-4642(18)30278-5/fulltext
Satu Irisvik: Kuinka kasvattaa diginatiivi
Syväoja, H. J., Kantomaa, M. T., Ahonen, T., Hakonen, H., Kankaanpää, A. & Tammelin, T. H. 2013. Physical activity, sedentary behavior, and academic performance in Finnish children. Medicine & Science in Sports & Exercise (MSSE) http://journals.lww.com/acsm-msse/Abstract/publishahead/Physical_Activity,_Sedentary_Behavior,_and.98362.aspx
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016,Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.)
www.aivosaatio.fi/lapsen-kehittyvat-aivot-ovat-addiktiolle-herkemmat-kuin-aikuisen/
