Tennis murroksessa: Herrasmieslajista herrasihmisten lajiksi?
Nainen kääntää nurinpäin puetun paidan kentän laidalla kesken ottelun. Hämmentynyt pelaaja saa varoituksen ”epäurheilijamaisesta käytöksestä”. Miespelaaja vaihtaa paitaa, mutta se on vain arkipäiväistä. Onko naisen paidan kääntäminen oikeinpäin todella rangaistuksen arvoinen teko tenniksessä vuonna 2018, kysyi moni ihmeissään.
Naisten käyttäytyminen kentällä on noussut otsikoihin useasti viime kuukausina. Kun viime syksyn US Openin finaalissa rangaistu Serena Williams haukkui tuomaria varkaaksi, julkinen mielipide oli sekä Williamsin puolesta että vastaan. Itsekin erilaisia kohtauksia kentällä aikoinaan järjestänyt John McEnroe tuli Williamsin puolustukseen todeten, että monet miehet käyttävät paljon pahempaa kieltä kentällä – hän itse mukaan lukien.
Edellä mainittujen kaltaiset yhteentörmäykset osoittavat, että tasa-arvo tenniksessä puhuttaa. Usein yhteentörmäykset johtuvat siitä, että tennis on lukujen valossa edelleen enemmän miesten kuin naisten laji. Luvut paljastavat, että miehiä on enemmän kilpapelaajina, seurojen toiminnassa, hallituksissa ja valmentajissa. Myös Suomessa miehiä on lähes kaikissa tennistoiminnoissa enemmän kuin naisia. Näin on myös HVS:ssä.
”Kun tulin seuraan, naisvalmentajille ei ollut edes omia vaatteita”, naurahtaa tennisvalmentaja Annika Wolin (kuvassa, Helsingin Sanomat -artikkelissa lisää Annikasta). ”Kysyttiin, että ettekö te vaan voisi ottaa miesten vaatteista vähän pienempää kokoa. Se ei tietenkään ollut tahallista, mutta naisvalmentajia ei vain tenniksessä juuri ollut. Siksi kukaan ei ajatellut, että naiset voisivat tarvita omat vaatteet. Nyt meillä on luonnollisesti naisille omat vaatteet, ja muutenkin naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet seuran tehtävissä kuin miehillä”, Annika Wolin jatkaa.
Yhtäläisistä mahdollisuuksista ja palkka-tasa-arvosta huolimatta naisvalmentajia on edelleen HVS:ssä ja muissa Suomen seuroissa moninkertaisesti miehiä vähemmän. Tällä hetkellä HVS:ssä on 50 valmentajaa, joista kymmenen on naisia. Naiset ja miehet saavat seuran eri tehtävistä samaa palkkaa. Silti tenniksen parissa on paljon tehtäviä, joita tällä hetkellä johdetaan miesvaltaisesti ympäri Suomen.
”Naisia toimii tenniksen parissa valmentajina, seurojen hallituksien jäseninä, seurojen puheenjohtajina, hallien ja seurojen toiminnanjohtajina, Tennisliiton hallituksessa ja muissa luottamuselimissä sekä seuroissa muissa erilaisissa tehtävissä. Naisia on samoissa tehtävissä miesten kanssa, mutta heitä on miehiä vähemmän”, Tennisliiton puheenjohtaja Teemu Purho kommentoi.
Teemu Purho
HVS:n luottamustehtävissä kuten hallituksessa naisia on kaksi, miehiä on seitsemän. Tennisliiton hallituksessa on kaikkiaan yhdeksän henkilöä, joista kaksi on naisia.
Miehet kilpailevat, naiset harrastavat – miksi?
Suomen suurimman tennisseuran HVS:n jäsenmäärän jakautuminen naisten ja miesten välillä indikoi hyvin koko Suomen lukuja. Jäseniä HVS:ssä on 2500:
- Lapsia: Tyttöjä 50%, poikia 50%
- Harrastajia: Naisia 70%, miehiä 30%
- Kilpapelaajia: Naisia 25%, miehiä 75%
- Senioreita: Naisia 30%, miehiä 70% (+ n. 300 kannattaja-/ainaisjäsentä)
- Yhteensä: Naisia 50%, miehiä 50%
Vain harrastajapelaajia on HVS:ssä enemmän naisia kuin miehiä. Lapsissa poikia ja tyttöjä on yhtä paljon, mutta kilpapelaajien määrä osoittaa, että poikia siirtyy moninkertaisesti enemmän kilpatenniksen pariin kuin tyttöjä: 150:stä HVS:n kilpapelaajasta peräti 75 % on miehiä. Tennisliiton jäsenseuroissa kilpapelaajia on noin 5 600, joista yli 4 200 on miestä ja vain 1 378 naista. Miksi?
”Tämä on erittäin vaikea kysymys, johon emme ole suoraa vastausta löytäneet. Kilpailutoiminnan aloittamiseen tenniksessä on sekä pojilla että tytöillä iso kynnys ja meidän täytyy löytää keinoja helpottaaksemme tätä. Yksilölajin haasteet tulevat tässä varmasti esiin, joukkuelajeissa on aina enemmän kavereita mukana jakamassa kilpailukokemusta”, Purho pohtii.
Suomen naisten ykköspelaaja ja valmentaja Emma Laine näkee myös yhtenä syynä tyttöjen ja poikien erilaisen suhtautumisen kilpailemiseen.
”Iso haaste on se, että pojat haluavat kilpailla jo heti pienestä pitäen. Tytöt pitäisi huomioida vähän eri tavalla treeneissä, jotta heillekin tulisi siellä positiivisia kokemuksia.”
Laine peräänkuuluttaa valmentajilta erilaisuuksien havaitsemista ja hyväksymistä.
”Tytöt tarvitsevat erilaista huomiota kuin pojat. Se, että valmentajat suosisivat poikia, on väärin sanottu. Mutta miesvalmentajien on ehkä helpompi valmentaa poikia ja asettua siihen poikien jengiin. Tytöt taas saattavat jäädä ilman huomiota, vaikka eihän valmentaja sitä tietenkään ajattele. Pystyn kyllä hyvin samaistumaan siihen, koska kyllä minunkin on paljon helpompi samaistua tyttöjen juttuihin ja valmentaa tyttöjä”, jatkaa Laine.
Toinen tapa saada tytöt innostumaan kilpailemisesta olisi auttaa heitä ottamaan pelit peleinä monien joukossa.
”Tulos ei saisi olla ainoa mittari pelaamisessa. Jokaisen pelin ei tarvitse olla elämän ja kuoleman peli. Yksi peli on vain peli muiden joukossa. Häviämistä ja voittamista pitää harjoitella mutta niin, ettei siitä tule taakkaa”, Laine pohtii.
No miten Emma Laine itse opetteli kilpailumentaliteettia?
”Totuin jo pienenä kilpailemiseen, koska suurimman osan ajasta pelasin kavereiden kanssa. Nykyään toiminta on enemmän ohjattua, mutta voisi olla hyvä, että lapset vaikka vaan hengailisivat kentällä. Aina ei tarvita valmentajaa, että voi pelata”, Laine naurahtaa.
Myös Tennisliitossa pohditaan nyt, miten lapsille kilpaileminen saataisiin osaksi normaalia harjoittelua. Suomessa on kokeilussa erilaisia tapoja tuoda joukkuemuotoisia kilpailumahdollisuuksia osaksi junioreiden tennispolkua.
”Joukkuemuotoisuus voi kannustaa enemmän tyttöjä – sekä myös poikia – kilpailupolulle. Joukkuemuotoisen kilpailumahdollisuuden pitäisi kulkea koko tennispolun matkalla. Näin emme keskittyisi vaan siihen muutamaan ikäluokan parhaaseen pelaajaan, vaan saisimme paljon enemmän nuoria kilpailijoita mukaan”, Purho lisää.
Tyttöjen kilpailukipinä ja naisvalmentajat avainasemassa
Monessa suhteessa asenteet ovat viime vuosina muuttuneet selvästi.
”Kyllä 15:ssa vuodessa asiat ovat menneet parempaan suuntaan”, Emma Laine toteaa. ”Aikoinaan saattoi olla niin, että naisten ideat eivät oikein saaneet kannatusta. Nyt voimme järjestää leirejä, tai saada fysioterapiaa. Naisia huomioidaan ja kuunnellaan enemmän, eikä saman tien tule punaista valoa”, Laine muistelee.
Myös kilpakentillä tasa-arvo toteutuu nyt paremmin. Esimerkiksi Grand Slameissa palkintorahat ovat samat sekä miehille että naisille, ja Suomessa palkintorahat ovat samat Tennisliigassa ja yleisissä SM-kilpailuissa. Finnish Tourilla on kaaviokokoihin perustuva palkintorahajärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että palkintorahaa maksetaan osallistujamäärän perusteella.
”Naisissa osallistujamäärät Finnish Tourin kilpailuissa ovat pienemmät ja tästä johtuen kokonaispalkintosumma jää pienemmäksi”, Purho kommentoi.
Eli jos tytöt kilpailisivat enemmän, myös heille jaettavat palkintopotit suurenisivat?
”Totta kai, jos luokat olisivat täysiä, myös palkintorahat olisivat isommat”, Purho toteaa.
Tyttöjen innostaminen kilpatenniksen pariin on ensisijaisen tärkeä tasa-arvon toteutumiseksi tenniksessä. Jotta tämä toteutuisi, olisi kentillä huomioitava entistä paremmin tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet, kehitettävä valmentajien psykologista osaamista sekä lisätä naisvalmentajien määrää ja näkyvyyttä.
”Jos yksi asia pitäisi valita, niin kyllä meillä pitäisi olla enemmän naisvalmentajia. Tytöille siitä olisi varmasti hyötyä, jos naisia näkyisi kentän laidalla enemmän”, Laine korostaa.
”Myös henkiseen puoleen pitää panostaa enemmän. Valmentaminen ei ole pelkkää kämmentä ja rystyä. Siksi olisi hyvä ajatus, että valmentajille järjestettäisiin kursseja myös psykologisesta puolesta, sillä se tukisi lasten kanssa työskentelemistä”, Laine ideoi.
Tenniksessä tasa-arvo ei toteudu rahalla. Kyse on asenteesta.
”Ei ole kyse rahasta, vaan asennemuutoksesta. Se on asennekysymys, että pelaajat tuntevat, että heistä välitetään. Siihen ei tarvita yhtä ainutta euroa. Jos lähtisimme tuosta, naistenniksellä menisi Suomessa vieläkin paremmin”, Laine kiteyttää.
Teksti Marjo Hellman
Tulossa! Naisten maajoukkuekisa Fed Cup pelataan Suomessa 15.-20.4. ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin. Luvassa on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä Suomen ykköspelaajat Talissa!
Kuvassa Orto-Lääkärit Open 2017 turnauksen nelinpelifinalistit Elena Malygina / Anastasia Kulikova ja Naomi Karamoko / Tess Sugnaux sekä HVS:n hallituksen jäsen Panu Hirvinen ja toiminnanjohtaja Pekka Mäkelä.
