Meistä piti tulla tennistähtiä, mutta meistä tuli…
Meistä piti tulla tennistähtiä, mutta meistä tuli…
Vuonna 2014 HVS Sanomien kannessa komeili kuva kolmesta nuoresta tennislupauksesta: Nicola Ussher, Oona Orpana ja Paula Joukanen. ”Tytöt hallitsevat – kova työ palkitaan” kuvasi tuolloin paljon treenanneiden nuorten asennetta ja tulevaisuuden tavoitteita.
Talissa harjoitelleilla tytöillä oli tuolloin viikossa 12–14 harjoitusta, ja kisoissa käytiin pääsääntöisesti ulkomailla. Harjoittelu tuotti tulosta. Yhtenä esimerkkinä oli Oona Orpanan ja Nicola Ussherin voittama EM-pronssi T14-nelinpelissä Pilsenissä, Tšekissä.
Nyt, vuosia myöhemmin, kaikki kolme ovat lopettaneet kilpatenniksen, mutta HVS Verkkosanomat huomasi TikTokin kautta, että vaikuttajina toimivat Paula ja Nicola viettävät vielä yhteisiä hetkiä kentällä ja kutsui heidät haastatteluun.
Kilpaurheilun eväät elämään
Nykyisin Paula, 24, ja Nicola, 24, ovat vaikuttajauransa lisäksi molemmat yliopisto-opiskelijoita: Nicola opiskelee Hankenissa kauppatieteitä, ja Paula on kohta valmis juristi. Tutkimusten mukaan kilpaurheilijat menestyvät usein hyvin myös akateemisella polulla, ja he molemmat kokevat, että tennistausta on ollut merkittävä tekijä heidän opiskelujensa tukena.
Paula, joka kruunattiin myös Miss Suomeksi vuonna 2023, tuo esille myös, että on saanut paljon työkontakteja tenniksen kautta.
Molemmat ovat mukana myös urheilukuntoa vaativissa reality-ohjelmissa keväällä 2025. Paula osallistui maaliskuussa alkaneelle Erikoisjoukot-ohjelman uudelle kaudelle, ja Nicola oli mukana Summit-ohjelmassa.
Nicola lisää: ”Ei oltaisi päästy mihinkään reality-ohjelmiin mukaan ilman urheilutaustaa. Siellä melkein kaikilla on urheilutausta, ja se näkyy tavassa, miten ihmiset toimivat ja ajattelevat.”
”Tennis on antanut elämään taitoja, joita en muualta olisi oppinut. Stressinsietokykyä, vastuullisuutta ja kyvyn selviytyä yksin reissuilla.”
He oppivat jo nuorina matkustamaan yksin ja pitämään huolta omista asioistaan. ”Muistan, kun 9–10-vuotiaana pyykkäsin itse vaatteitani turnauksissa ja hoidin kaiken itsenäisesti”, Nicola muistelee.
”Englantia puhuttiin pienestä pitäen ja opittiin suvaitsevaisuutta”, Paula lisää.
Paula matkusti ensimmäisen kerran 13-vuotiaana yksin kansainväliseen turnaukseen Sloveniaan. ”Siellä oli pakko olla vastuullinen, pelata ottelut ja hoitaa itse kehonhuollot.”
”Mun kohdalla tennis piti mut poissa huonoista porukoista, koska kaikki vapaa-aika kului kentällä, treeneissä tai kisoissa”, Paula kertoo.
Kilpaurheilun varjopuolet
Kilpaurheilu ei ollut aina ruusuilla tanssimista. Sekä Nicola että Paula joutuivat kohtaamaan haasteita, kuten loukkaantumisia.
”Minulla oli selkävaivoja jo 16-vuotiaana, ja kipu jatkui pari vuotta. Ehkä harjoittelu ei ollut omalla kohdallani tarpeeksi monipuolista, koska minulla ei ollut muuta urheilulajia rinnalla”, Paula pohtii. Kahden vuoden tauon jälkeen hän palasi SM-tasolle huvin vuoksi kokeilemaan ja voitti Suomen mestaruuden.
”Kova työ nuorena oli tuottanut tulosta, vaikka en enää kunnolla treenannutkaan.”
Tauko treeneistä sai Paulan kokeilemaan myös mallintöitä, mikä puolestaan toimi pohjana missimaailmaan.
Kun kuuntelee Paulan ja Nicolan kokemuksia tenniksestä, on hyvä muistaa, että molemmat treenasivat nuorena kohti ammattilaisuutta. Talista on tullut noussut lupaavia miespelaajia, kuten Emil Ruusuvuori ja Otto Virtanen. Kilpatenniksestä ei kuitenkaan tullut tytöille ammattia, ja yhdeksi syyksi sekä Paula että Nicola mainitsivat valmennuskulttuurin.
“Monessa lajissa on noussut esiin tyttöjen huonoja kokemuksia valmentajista, ja hyvä, että näistä asioista puhutaan. Toivottavasti kynnys nostaa epäkohtia esiin on madaltunut, sillä toimintaa, jota urheilussa on aiemmin katsottu läpi sormien, ei voida enää missään nimessä hyväksyä”, tytöt pohtivat.
”Se tapa, miten valmennettiin vaikutti meihin kaikkiin”, Paula kertoo.
“Tein kaiken, mitä sanottiin. Olin todella ujo, enkä uskaltanut sanoa mitään. Se oli varmaan syy, miksi lopetin. Mutta ainakin musta tuli kokemusten takia rohkea!”, Nicola sanoo.
Ehkä yksi syy oli yhteisen toimintakulttuurin puuttumisessa tai siinä, että valmentajat eivät aina ymmärtäneet tyttöjä – että kiputila voi olla oikea, eikä kyseessä ollut asenneongelma.
”Tuntui, että kukaan ei uskonut meitä, jos toimme esiin epäkohtia.”, Paula sanoo. Tytöt toivat esille myös sen, että he kokivat, että tyttöjen valmentamista pidettiin haastavana.
”Miksi valmentaa naisia, jos heitä pidetään muka liian haastavina? Voisiko seurat auttaa valmentajien koulutuksessa ja osaamisen kasvattamisessa?” Paula miettii.
Paula koki haasteita myös oman käyttäymisen kanssa keskellä. ”Kukaan lapsi ei omasta halustaan käyttäydy huonosti tenniskentällä. Onko valmentajilla ollut tarpeeksi osaamista käsitellä esim. nepsy-ongelmia tai haastavia tilanteita?”
Vanhempien rooli kilpaurheilussa
Vanhemmilla on iso rooli kilpaurheilussa, ja heidän suhtautumisensa voi vaikuttaa merkittävästi nuoren kokemukseen. Paula ja Nicola toivat esille, että ”Jotkut vanhemmat katsoivat sormien läpi epäasiallista valmennusta, koska halusivat menestystä lapselleen.”
Paula huomauttaa, että vanhemmilla on vaikea asema kilpaurheilussa.
”Joskus vanhemmat joutuvat vaikeaan tilanteeseen: jos he puuttuvat valmennukseen, he voivat saada vaikean maineen, mutta toisaalta, jos he eivät puutu, heidän lapsensa voi joutua kestämään epäoikeudenmukaista kohtelua.”
Nicola ja Paula uskovat, että seurat voisivat tukea vanhempia paremmin antamalla heille tietoa ja työkaluja, joilla he voivat auttaa lastaan terveellä tavalla. Vanhempien kouluttaminen siitä, miten tukea lasta kilpaurheilussa, voisi olla yksi tapa parantaa ilmapiiriä. Tosin vanhempien kannustamista tarvitaan herkässä teiniäissä, varsinkin silloin, kun muut kaverit viettävät aikaa “bilettämässä” ja itsellä on seuraavana päivänä kisat.
Naisvalmentajien tärkeys
Haastattelussa nousi esiin naisvalmentajien merkitys. ”Naisvalmentajan kanssa on erilainen dynamiikka. He ymmärtävät paremmin, minkälainen persoona olet ja miten sinua kannattaa valmentaa”, Paula kertoo.
Tenniksen lisäksi Nicola harrasti mm. voimistelua. “Voimistelussa minulla oli naisvalmentajia, he olivat ihan eri tavalla lähestettyviä.”
Yksi nuori tyttöpelaaja oli kertonut Paulalle, että “Miehet eivät välttämättä ymmärrä naisten läppiä, eivätkä miehet heidän läppää.”
Paula on kokeillut itse myös valmentamista.
“Kyllä mä koen, että mulla on hyvää osaamista olla valmentajana, erityisesti henkisellä puolella. Osaan miettiä minkälaista on olla pelaajana kentällä. Jos pelaaja heittää mailaa kentällä, niin tiedän miltä se tuntuu.”
Miten kilpaurheilua voisi parantaa?
Nicola ja Paula pohtivat, mitä seurat voisivat tehdä varmistaakseen tyttöjen turvallisen ja tasa-arvoisen kehityksen kilpatenniksessä.
”Tytöt tarvitsisivat enemmän tukea ja turvaa valmennusympäristössä. Lapsi ei välttämättä tiedä, mikä on hänelle hyväksi, siksi tarvitsemme terveen valmennusympäristön kilpapuolella – ja siihen vanhempien tuen. Tämän lisäksi valmentajien osaamisen kasvattaminen ja halu muuttaa omaa tapaansa valmentaa nykyaikaiseen suuntaan on tärkeää.”
Silti kumpikaan ei kadu tennistaivaltaan.
”Tennis antoi meille enemmän kuin otti”, Paula toteaa.
”Saimme elinikäisiä ystäviä, rohkeutta ja taitoja, joista on hyötyä koko elämän ajan”, Paula ja Nicola summaavat.
Paulalla ja Nicolalla on kymmeniä tuhansia seuraajia Instagramissa ja TikTokissa:
Paula Joukanen @paula.joukanen (TikTok)
Nicola Ussher @nicolaceciilia (TikTok)
