Aikuisvalmennuksen uusi tasojärjestelmä otettiin käyttöön
Toukokuun alusta aikuisvalmennuksemme tasojärjestelmä muuttuu kymmenportaiseksi (T1-T10) nykyisen seitsenportaisen (T1-T7) sijaan. Pelaajamäärämme on kymmenessä vuodessa noin nelinkertaistunut (250 pelaajaa -> 1000 pelaajaa) ja se on tuonut haasteita vuonna 2020 käyttöön otettuun korvausjärjestelmään.
Kuuntelimme pelaajiltamme saatua palautetta ja halusimme kehittää tasojärjestelmäämme. HVS:n aikuisvalmennuspäällikkö, Markus Seppälä, tuo esille, millaista palautetta olemme pelaajiltamme saaneet: ”Asiakaspalautteissa pelaajat ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä omiin valmennusryhmiinsä, mutta osa pelaajista on tuonut esiin sen, että saman tasoluokituksen ryhmissä on ollut selkeitä tasoeroja. Toiveena on ollut, että näitä tasoeroja saataisiin kavennettua. Tasojärjestelmän päivitys tulee vastaamaan tähän.”, kertoo Markus.
Tasojärjestelmän uudistaminen on ollut laaja projekti. Tason määrittely tenniksessä ilman ottelutuloksiin perustuvaa järjestelmää on äärimmäisen haastavaa. Tätä ovat esimerkiksi yrittäneet USA:n Tennisliitto USTA ja Kansainvälinen Tennisliitto ITF suurella rahalla, mutta huonolla menestyksellä – miljoonaprojektit on lopetettu epäonnistuneina kaikessa hiljaisuudessa. Silti meillä on usko siihen, että voimme onnistua tässä HVS:n sisällä. Se vaatii vuoropuhelua valmentajien kesken sekä pelaajien kanssa ja yhteisen ymmärryksen lisäämistä. Tämä on yksi keskeisiä aiheita sisäisissä valmentajakoulutuksissamme.
Haasteina pelaajien tason määrittelyssä on koettu mm. seuraavia asioita:
- Pelitaso ja harjoitustaso ovat eri asioita.
- Kaksinpelitaso ja nelinpelitaso ovat eri asioita.
- Pelaajan ja valmentajan näkemykset pelitasosta eivät aina vastaa toisiaan.
- Eri valmentajien näkemykset pelaajan pelitasosta eivät aina vastaa toisiaan.
- Tennistä voi pelata hyvin tai huonosti monin eri tavoin, joten eri pelaajien vertailu ei ole helppoa, jos he eivät pelaa vastakkain.
- Tällä hetkellä suuri osa pelaajistamme ei pelaa otteluita
Aikuisvalmennuksemme missiona on tehdä pelaajistamme parempia pelaajia. Tämä korostuu vahvasti myös valmennuspäällikkömme Saku Siivosen ajatuksista. ” Tasojärjestelmämuutoksen päätavoitteena on pelaajien tasojen yhtenäistäminen ja tätä kautta korvausjärjestelmän mahdollisimman hyvä toimivuus. Toisena isona syynä muutoksen taustalla on linkittää valmennusohjelmamme tasojärjestelmään niin, että se kuvastaisi valmennusfilosofiaamme: tennis on peli ja kaksinpelitaitojen kehittyessä pelaajan taso nousee järjestelmässä. Avaintaitoja ovat syöttö ja palautus, liikkuminen sekä peruslyöntien varmuus.”, kertoo Saku.
Elämme aikuisvalmennuksen kehityksessä positiivista aikaa. Valmennuksessamme on jatkossa yhä enemmän pelaajia ja sitä kautta meillä on mahdollisuus saada entistä tasaisempia ryhmiä. HVS:n tasojärjestelmä on jo nyt alan ylivoimaisesti laajin ja paras, sillä missään muualla maailmassa aikuisvalmennus ei ole yhtä suurta. Valmennuksen kehittäminen on jatkuvaa ja samalla valmentajien näkemykset ovat menossa koko ajan yhteneväisempään suuntaan.
Tasomäärittelyn perusteista ja tavoitteista
- Määrittelyn lähtökohtana on pelaajan kaksinpelitaso.
- Tavoitteena on sekä jakaa pelaajat pelitason mukaisiin tasoihin (mikä on korvausjärjestelmän toimivuuden kannalta erittäin tärkeää) että antaa suuntaviivoja pelaajien kehitystavoitteista eri tasoille.
- Arvioinnissa korostuvat pelivahvuuden kannalta oleelliset asiat: varmuus ja pallonhallinta, liikkuminen ja sijoittuminen, pisteen avaus (syöttö ja palautus), taktinen osaaminen sekä korkeammilla tasoilla oman pelityylin ja vahvuuksien hyödyntäminen.
- Määrittely on työkalu vuoropuheluun pelaajan kanssa ja kehitystavoitteiden asettamiseen.
- Työkalu vahvistaa aikuisvalmentajien käsitystä pelitasoista ja luo yhteistä ”kieltä” aikuisvalmennukseen (pelaajille ja valmentajille).
Arvioinnin tasojen (1–10) kuvailua
Aloittelijat
Taso 1: Pelaaja on tennisuransa alkuvaiheessa: hänellä ei ole juurikaan varmuutta lyönneissä, ja liikkuminen on pitkälti reagointia vastustajan lyönteihin.
Taso 2: Pelaaja pystyy lyömään muutaman lyönnin peräkkäin ja ymmärtää pelin perusteita, mutta varmuudessa ja liikkumisessa on paljon kehitettävää. Pystyy pelaamaan pisteitä aloittamalla yläkautta syötöllä. Hallitsee tenniksen säännöt ja pistelaskun.
Kehittyvät pelaajat
Taso 3: Pelaaja pystyy pallottelemaan melko varmasti, mikäli vauhti ja liikkuminen on vähäistä. Pelaaja alkaa sijoittelemaan palloa sivusuunnassa ja hänellä on ymmärrys lyönnin jälkeisestä sijoittumisesta ja kaksinpelin perustaktiikasta.
Taso 4: Pelaaja pystyy pitämään palloralleja yllä pitkään myös kohtuullisesta sivuliikkeestä. Pallon ja tilan hallinta kehittynyt, mutta vauhdin ja tempon nousu johtavat helposti pakottamattomiin virheisiin. Pystyy sijoittamaan peruslyöntejä, syöttöä ja palautusta. Sijoittuminen sivusuunnassa on luonnollinen osa pelaamista ja takakentän puolustus- sekä hyökkäystilanteissa valitsee useimmiten järkeviä ratkaisuja.
Keskitasoiset pelaajat
Taso 5: Pelaaja osaa ylläpitää tasaisia palloralleja ja sijoitella lyöntejään tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti nähdään syvyyssunnan hyödyntämistä edelliseen tasoon verrattuna sekä syvyyssijoittumista omien hyvien lyöntien jälkeen. Pisteen alun helpot virheet ovat selkeästi vähentyneet. Pelaaja osallistuu pelitapahtumiin.
Taso 6: Pelaaja hallitsee peruspuolustuksen ja osaa sijoittua oikein myös syvyyssuunnassa. Lyöntivalinnat ovat johdonmukaisia ja pelaaja alkaa käyttämään koko kenttää hyökkäys pelissään. Pelaajat saavat etua tai sitä ainakin yritetään omalla ykkössyötöllä ja vastustajan kakkossyötöstä. Pelissä näkyy tarkoituksenmukaista kierteiden käyttöä. Pelaaja osallistuu pelitapahtumiin.
Edistyneet pelaajat
Taso 7: Pelaaja hallitsee pallon vauhdin ja kontrollin tasapainon. Hän osaa esim. pelata puolustavasta tilanteesta takaisin neutraaliin. Liikkuminen on tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Pelaajalla on vahvuuksia ja suosikkikuvioita, joissa pystyy tekemään voittavasti pisteitä. Pelaaja osallistuu aktiivisesti erilaisiin pelitapahtumiin ja kilpailuihin.
Taso 8: Puolustaminen ja hyökkääminen tapahtuvat luontevasti osana pelistrategiaa. Tällä tasolla pisteen alku, syöttö ja palautus alkavat näytellä merkittävämpää roolia pisteen rakentumisen kannalta. Pelaaja pystyy mukautumaan ja muokkaamaan omaa pelityyliään vastustajan ja tilanteen mukaan. Pelaaja osallistuu aktiivisesti erilaisiin pelitapahtumiin ja kilpailuihin tai omaa vahvan kilpataustan aiemmilta vuosilta.
Kilpatason pelaajat
Tasot 9 ja 10: Jokaiselle pelaajalle on muodostunut jo selkeä oma pelityyli perustuen omiin vahvuuksiin. Taktinen osaaminen on kehittynyttä ja pelaajat osaavat mukauttaa omaa peliä esimerkiksi vastustajan, olosuhteiden tai päivän kunnon mukaan. Pelaaja osallistuu aktiivisesti erilaisiin pelitapahtumiin ja kilpailuihin tai omaa vahvan kilpataustan aiemmilta vuosilta. Näillä tasoilla pelaajien tasoluokittelu perustuu valmentajien tekemään pelaajan pelivahvuuden arviointiin sekä kilpailutuloksiin.
Arvioinnin osa-alueet
Lyönnit
- Kuinka varmasti pelaaja suorittaa peruslyönnit (kämmen, rysty, syöttö)?
- Pystyykö pelaaja sijoittamaan pallot taktisesti järkeviin paikkoihin?
- Pallon hallinta (tempo, kierteet, vauhti, suunta)?
- Tasosta 4 eteenpäin: tehokkuus keski- ja etukentän tilanteissa sekä ohitustilanteissa (onnistumis-%, voitto-%)
Liikkuminen
- Miten hyvin pelaaja sijoittuu oman lyönnin jälkeen?
- Onko liikkuminen kentällä tehokasta ja tarkoituksenmukaista?
Pelinäkemys ja taktinen osaaminen
- Ymmärtääkö pelaaja tilan ja tilanteiden hyödyntämisen kentällä?
- Kuinka hyvin hän reagoi vastustajan lyönteihin?
- Osaako hän rakentaa tilanteita ja käyttää lyöntiyhdistelmiä?