Kuukauden senioripelaaja: Heli Petäjä 

Useimmat ovat nähneet hänet Talin kassalla, jossa hän tekee vain iltavuoroja. Neljä iltaa, kaksi vapaata. Toisille hän on tuttu pelaajana, joka treenaa Talissa kolmena aamupäivänä viikossa. Muutkin kuin talilaiset tapaavat häntä kansallisissa ja kansainvälisissäkin kilpailuissa. Kyse on tietysti Heli Petäjästä. ”Lapsuudenkodissa minua ei mitenkään kannustettu urheiluun”, kertoo Heli. ”Tennistä katsoin televisiosta. Se oli Björn Borgin aikakautta, ja hän nousikin Idolikseni.” Ensimmäisen kesätyönsä palkalla Heli osti tennismailan ja lähti kokeilemaan lajia omin päin.

Opiskelua Saksassa

Koulun jälkeen Heli Petäjä lähti ulkomaille töihin Stena Linelle Tanskaan. Siellä syntyi ajatus opiskella liikuntaa, ja hän pääsikin Saksaan Kielin yliopistoon. ”Siellä käytiin eri lajien peruskursseja, mutta niille pääsi vain, jos selvitti kunkin pääsykokeen”.
Sen verran Heli oli nuorempana tennistä pelannut, että kurssipaikka aukeni. ”Kurssi kesti kaksi kuukautta ja sen jälkeen sain pelata yliopiston kentillä. Pelasimme vain ulkokentillä.”

Helin opiskelut olivat kestäneet jo kolmisen vuotta, kun hän joutui polkupyöräonnettomuuteen, jossa leukaluu halkesi, koko oikea käsi koki erilaisia vammoja ja peukalokin meni poikki. Helin opinnot jäivät siihen, ja hän palasi Suomeen. ”Pitkän toipumisjakson jälkeen leuka ja käsi tulivat onneksi entiselleen”, huokaisee Heli.

Työpaikkatennistä

Finnairin henkilöstön tenniskerhon toiminta oli hiipunut, mutta kun Heli valmistui vuosikurssiltaan ja aloitti työt, kerhon toiminta oli saanut uudet vetäjät ja toiminta aktivoitui. ”En treenannut systemaattisesti, mutta pelasin niin paljon, että saatoin jopa osallistua lentoyhtiöiden henkilöstöjen välisiin tenniskisoihin”, kertoo Heli. ”Pelasin yleensä singeliä ja lentäjä Juha Kalliokosken kanssa mixtyä. Kerho hankki välillä valmentajia pitämään meille treenejä. Tuomolan Reijokin kävi meitä opastamassa nelinpelaamisessa.”

Taliin 2008

Sittemmin Heli kiersi monissa tennisseuroissa: pelasi seniorisarjaa I divarissa RaJaTessa, oli jäsenenä TaTessa ja liittyi Pirjo Aaltosen innostamana Mix-Tennikseen, jonka toiminta sittemmin on loppunut. Lopullinen tenniskoti löytyi HVS:stä, kun hän tuli töihin Talin kassaan vuonna 2008. ”Pelaamiseni määrä kasvoi huimasti ja etenkin sen jälkeen, kun aloin tehdä omasta halustani vain iltavuoroja”, sanoo Heli. Heli pelaa kolmena päivänä viikossa. Pelikumppanit vaihtuvat päivittäin, mutta työelämästä vapautuneita senioripelaajia aina löytyy. ”Pelaan päivittäin erilaisten pelaajien kanssa, mikä on hyvä. Se kehittää peliä, etenkin, kun olen päässyt HVSn parhaimpien leidien mukaan. Nelinpeliä olen erityisesti harjoitellut ja tuntuu, että olen siinä edistynytkin. Aina on jotain, mitä kehittää. Mutta aina, kun menen kentälle, on yhtä ihana tunne. Tennis on intohimoni.”

Kuka olisi uskonut?

”Jokainen pelaa kisoissa omien kykyjensä mukaan”, sanoo Heli, joka osallistuu kisoihin mielellään. Hänelle on lopulta samantekevää, miten hän niissä sijoittuu, kunhan saa tasaväkisiä otteluita. Tänä kesänä Helin ohjelmassa ovat mm. molemmat kotimaassa pelattavat seniorien ITF-kisat. ”Olen ollut Hangon ITF-kisassa joka vuosi alusta lähtien, ja se on ihan suosikkikisani”.
Heti näiden kisojen jälkeen elokuussa Heli lähtee Leena Rannan ja Ylva Kalliomäen kanssa senioreiden MM-kisoihin Lissaboniin, Portugaliin. Ensin kolmikko pelaa N60-vuotiaiden Alice Marble Cupissa ja seuraavalla viikolla Heli ja Leena osallistuvat vielä henkilökohtaisiin kisoihin. ”Jos joku olisi minulle sanonut takavuosina, että pelaan MM-kisoissa, olisin varmasti nauranut”, sanoo Heli. ”Nyt tämä tuntuu vain aivan mahtavalta.”

Heli on päässyt toteuttamaan nuoruutensa tennistoiveita, mutta yksi haave on vielä jäljellä.
”Pääsisinpä kerran katsomaan Wimbledonin turnausta.”

Teksti ja kuva Riitta Närhi