”En jännitä, kun tiedän, että kyllä se pärjää!”
Kesällä HVS:n pelaajat kiertävät monia kisoja. HVS:n toimitus kysyi, miten vanhemmat ”rentoutuvat” ja kannustavat kun oma lapsi pelaa. Kysyimme myös lapsilta, mitä he toivoisivat vanhemmiltaan kentän reunalla. Haastattelut on tehty Hangon JGP:ssä kesäkuussa.
Vanhemmat: Miten kannustat?
Kannustan näyttämällä hassua nyrkkiä, jolle ei voi olla nauramatta, ja peukulla. Lapsen mielestä on parempi kun en kommentoi tai puhu mitään kentälle… 🙂 mutta joskus se on vaikeaa kun väkisinkin tulee huudettua esim C’mon tai ”rauhassa vaan!”
Kannustan näin: vakio, näyttämällä peukkua. Tsemppaan. Huudan tsemiä! On turhauttavaa, kun ei saa antaa vinkkejä. Kentän reunalla Näkee asioita mitä voisi tehdä toisin mutta ei voi kommentoida. Se turhauttaa.
Joskus en mene katsomaan. Sillon ei jännitä! Annan pelin kulkea eteenpäin ensin ja menen ehkä sitten vähän myöhässä katsomaan. Mutta Sen oon huomannut, että katsomosta ei saa poistua kesken jos jännittää, se ei toimi. Silloin lapsi voi ajatella että oliko tuo joku mielenilmaus kun kävelee kesken pois paikalta.
Yritän katsoa, että miten se ihminen siellä pelaa, neutraalisti. Eli en niin että katson omaa lasta – että sillä on sama sukunimi. Pelin jälkeen kannustan käymällä matsin läpi lapsen kanssa. Jos sanon, että pelasit hyvin, mitä se auttaa? Sen sijaan kannattaa kommentoida, että ”hyvä, sait ykkösen ruutuun ja sen jälkeen pääsit hyvin pisteeseen kiinni.” Tai että ”keskity siihen, että 3-5 ekaa kosketusta ei tulisi virheitä.” Vaikuttamisen keinot on peliä ennen ja sen jälkeen. Ei sen aikana!
Neuvoni lapselle: Yritä kehittää itseäsi – vaikka olis ylivoimainen vastustaja. Yritä sotkea peliä. Jos se onnistuu, pelin jälkeen käymme yhdessä läpi miksi se onnistui – tai miksi ei.
Jos tänään tulee pataan, mietitään yhdessä että mitä voi tehdä paremmin ettå huomenna pärjää paremmin.
Vanhemmat: Miten rentoudut?
Hengittämällä syvään ja katsomalla muita kenttiä välillä.
Juttelen toisten vanhempien kanssa. Saan jotain muuta ajateltavaa. Nautin säästä. Katselen hienoja suorituksia. Tasapuolisesti yritän kiinnittää huomiota ja kannustaa.
Ei silloin kuulu rentoutua! Vanhemmille pitäisi olla psykologi paikalla ja kertoa miksi jännittää niin hemmetisti. 😉 Pelaajana ei jännitä niin paljon, mutta vanhemmat kerää sitä jännitystä itseensä kentän reunalla. Pahemmat jännitykset on jossain hallissa, jossa kaikki aika katoaa. Täällä (ulkona) on enemmän rentoa tunnelmaa kun näkee ja kuulee muita. Halli on tosi vaarallinen terveydelle! Verenpaine kohoaa!
En voi sanoa, että rentoudun mutta ei tarvitse jännittää. Aina jompikumpi häviää. Voittamiseen kulttuuri on kaksiteräinen miekka, jos on koko ajan paine, että pitäisi aina voittaa niin se käy raskaaksi.
En jännitä kun tiedän että kyllä se pärjää!
Lapset: Millaisesta kannustuksesta tykkäät kun pelaat?
Joskus olis oiva, että sitten kun teen hyvä pisteen niin on kiva, että kannustetaan ”hyvä Eino” mutta ei niin että koko ajan kaikista pisteistä. Silloin kun se on ansaittua. Eino
Saan voimaa, kun katson, että vanhempi on paikalla. Joskus voin keskittyä niin hyvin etten vilkuile kentän reunoille mutta en aina. Silloin on kiva, kun saa voimaa vanhemmilta. Eino
Tykkään positiivista kannustuksesta. Saan voimaa siitä, kun oma vanhempi katsoo kentän laidalla ja kannustaa. Se auttaa rentoutumaan. Magnus
Sellainen on ikävää, että aikuinen huutelee jotain katsomosta tai on negatiivinen. Magnus
Että ne keskittyy peliin, mutta ei häiritse! Että voi joskus vähän taputtaa, mutta ei huutele siellä. Voi olla tunteita, mutta ei saa näyttää niitä liikaa. Äiti teki joka pisteen jälkeen eri ilmeen ja sillon oli vaikea keskittyä. Tykkään katsoa mitä vanhemmat tekee ja ajattelee – se häiritsee jos katsoo puhelinta! Arthur
Mä en tykkää, kun vanhemmat on katsomassa. Iskä on ok, mutta en tykkää että äiti. Saan iskältä enemmän voimaa – kun se taputtaa ja näyttää nyrkkiä se tuntuu hyvälle. Adam
Katson vaan katsomoon ja saan sieltä buustia! Adam
Taputus, silloin kun on hyvä lyönti. Ei taputusta toisen virheille! Läpilyönti ja pitkät pisteet ansaitsee taputuksen. Eli ei niin että taputetaan ja hurrataan kaikelle – tai toisen virheille! Tytöt u14-16
Älkää puuttuko tuomioihin! Kannustakaa ja antakaa lasten pelata! Eli ei niin, että aikuinen kommentoi vastustajan virheitä tai että ”toi oli selvästi ulkona”. Sitten voi lähteä pois kentältä. 🙂 hus hus! Tytöt u14-16