Petra Puheloisen kolumni: Miten säilyttää tennis läpi elämän mukana?
Tennis on erittäin monipuolinen ja haastava laji niin koko keholle kuin mielellekin.
Lajina se vaatii monenlaista osaamista.
Tarvitaan nopeutta, ketteryyttä, kestävyyttä, koordinaatiokykyä, lihasvoimaa, elastisuutta ja tietenkin monipuolisia henkisiä ominaisuuksia. Juuri lajin vaatima monipuolisuus tekee siitä niin mielenkiintoisen.
Monipuolisuus varmistaa myös sen, että hyvin moni voi lajia harrastaa, kehittyä ja menestyä (ainakin jollain tasolla) tenniksessä. Harvoilla nimittäin on juuri kaikki nuo edellä mainitut ominaisuudet luonnostaan olemassa. Aina siis voi kehittää itseään ja kehittyä harjoittelemalla oikein.
Tennis on siitä kiva laji, että sen voi aloittaa niin nuorena lapsena kuin vaikkapa aikuisiällä. Tavoitteet toki omalle pelaamiselle ovat tällöin varmasti hyvinkin eräänlaiset. Käytännössä tennistä voi pelata ns. vauvasta vaariin, jos vain oma terveys sen sallii.
Moni lapsena tenniksen aloittanut kuitenkin lopettaa lajin melko nuorena. Murrosiässä monet muut asiat alkavat kiinnostamaan enemmän kuin tennis ja siihen liittyvä määrätietoinen harjoittelu. Myös kouluun panostaminen tenniksen sijaan alkaa kiinnostamaan useita nuoria, kun ikää kertyy enemmän ja ehkä koetaan, ettei tenniksestä tulekaan ammattia, jos aiemmin olisi näin ajatellut. Kouluun panostaminen ja nuoruuden sosiaaliset suhteet ovatkin hyvin tärkeitä, joten on ymmärrettävää, ettei tennis aina kiinnosta nuoria aikuisia.
Liikkumisen merkitys hyvinvoinnille on kuitenkin hyvin tärkeää.
On sanottu, että esimerkiksi oppiminen on helpompaa ja nopeampaa niille, jotka harrastavat aktiivisesti fyysistä liikuntaa.
Liikuntaa harrastavat menestyvät myös joidenkin tutkimusten mukaan elämässä paremmin.
Liikunnan harrastaminen on siis hyvinkin kannattavaa.
Keskeistä tenniksen harrastamisessa ja kilpailemisessa Suomessa on se, että miten säilyttää laji mukana elämässä koko elämän kaaren ajan.
Olennaista on mahdollistaa liikunnan aktiivinen harrastaminen ja tenniksessä kehittyminen, vaikka koulut, opiskelut, työt ja muu sosiaalinen elämä veisivätkin oman aikansa nuorten aikuisten tennispelaajien elämästä.
On nimittäin sääli, jos oma tennisosaaminen ja aktiiviharrastaminen loppuu siinä vaiheessa elämää, kun muut asiat nousevat nuoren pelaajan arvoasteikossa tennistä korkeammalle.
Mielestäni seurojen ja tennisliiton tulisikin kannustaa omia nuoria tennispelaajiaan jatkamaan omaa tenniksen peluutaan läpi koko elämän. Myös silloin kun muut asiat ja prioriteetit elämässä vievät oman aikansa.
Hyvää kehitystä tenniksen parissa on jo tapahtunut nuortenkin kannalta katsottuna viime vuosien aikana paljonkin.
Hyvästä kehityksestä nuorten pitämisestä aktiivisen tenniksen harrastamisen ja kilpailemisen parissa kertoo esimerkiksi Suomen Finnish Tour sekä SM-liigan kehittyminen. Nuorille täytyy järjestää myös ns. kovia kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja kotimaassakin, jotta he viitsivät ja haluavat panostaa omaan pelaamisensa, kehittyvät eivätkä lopeta lajia liian varhaisessa iässä.
Säilyttämällä ne innostuneet nuoret tennisjuniorit ja -nuoret tenniksen parissa mahdollisimman pitkään, saadaan Suomen jo hyvässä nosteessa oleva tenniskulttuuri nousemaan vieläkin paremmalle tasolle.