Etusivu > Ajankohtaista > Reijo Tuomola: “Tennipalatsissa sattui ja tapahtui”


Reijo Tuomola: “Tennipalatsissa sattui ja tapahtui”


Reijo Tuomola on eläkkeelle jäänyt HVS:n Taivallahden Tenniskoulun rehtori, joka valmentaa edelleen muutaman tunnin viikossa. Reijolta löytyy ainakin 150 SM-kultaa (yli 11.5 kg mitaleja) sekä hän on toiminut mm. maajoukkuepelaajana Davis Cup:ssa. Reijolla on paljon tarinoita, joita tulemme kertomaan HVS Verkkosanomissa. Reijon motto on “Kehity ja omaksu uutta”.

Reijo Tuomola on Tennispalatsin kasvatti. Vuonna 2014 eläkkeelle jäänyt Taivallahden Tenniskoulun entinen rehtori asui koko lapsuutensa ja nuoruutensa Tennispalatsissa. Reijon perheen koti sijaitsi Eteläisen Rautatienkadun päässä.

“Siinä missä nykyään on se iso lokki. Kodin ikkunat olivat tosin Jaakonkadun puolella,” Reijo täsmentää.

Arkkitehti Helge Lundströmin suunnittelema Tennispalatsi rakennettiin vuonna 1938 Helsingin kaupungin toimesta vastauksena kasvavaan tenniksen suosioon. Talvisodan ja jatkosodan aikana rakennus toimi monenlaisissa muissa tehtävissä, kuten ilmatorjunta- ja varastotilana. 1950-luvulla Tennispalatsia käytettiin mm. olympialaisten kori- ja käsipalloareenana.

Reijon vanhemmat toimivat vahtimestarina Tennispalatsissa, ja pikku-Reijo sai vapaasti pelata Tennispalatsissa pomputellen seiniä vastaan aamusta iltaan. Kentille Reijon mukaan pääsi vain “kyttäämällä”.

“Kavereiden kanssa kytättiin tunteja, kytistunteja. Aamulla kuudelta ennen koulua ja iltaisin myöhään.”

Junioreiden valmennustoiminta oli Reijon nuoruudessa vähän erilaista. Tennistä opeteltiin pelaamalla ja katsomalla muita. “Matkimalla,” kuten Reijo täsmentää.

Tennispalatsissa oli valmennusta junioreille vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Liitonkin järjestämissä treeneissä Westendin massakentillä pelaajat olivat keskenään, ilman valmentajaa. Tennistä opeteltiin pelaamalla.

Tuomoloiden lisäksi Tennispalatsissa asui ajoittain myös valmentaja Pentti Forsman ja tennisvälinekauppias Sakari Salo, jotka olivat myös molemmat pelanneet yhdessä nelinpeliä Wimbledonissa vuonna 1949.

Reijon vanhemmat jäivät eläkkeelle vuonna 1972, ja vahtimestarin työt siirtyivät uudelle tekijälle. Reijo puolestaan lähti itse USA:aan yliopistoon pelaamaan tennistä ja opiskelemaan.

1990-luvulla Helsingin kaupunki päätti peruskorjata Tennispalatsin ja antaa sille uuden elämän. Tällöin päätettiin, että Tennispalatsista tulisi moderni elokuvateatteri ja museo, joka tarjoaisi myös tiloja erilaisille kulttuuritapahtumille. Tämä merkitsi tenniksen väistämätöntä poistumista Tennispalatsista. Ja ajatus Taivallahden sisähallista syntyi.

Mitä muistoja Reijolle jäi Tennispalatsin ajoiltaan?

“Tennispalatsissa pelasi mielenkiintoisia persoonia.  Ja olihan siellä hauskoja ja reippaita juhliakin.  Mutta ei niistä sen enempää,” Reijo naurahtaa.