Laura Hietaranta – Tennismaailman porteilla
Talin tenniskeskuksen sisäkentällä 3 on tosi kyseessä, kun Hietarannan sisarukset haastavat toisiaan. Roni juoksuttaa Lauraa kulmasta kulmaan, mutta kerta toisensa jälkeen pallot tulevat takaisin – välillä jopa yllättäen Ronin lyönnin pituudella ja painavuudella. Laura on hetkeä aiemmin palannut takaisin Suomeen Yhdysvaltoihin suuntautuneelta kilpailumatkalta. Floridassa pelattiin yksi vuoden kovatasoisimmista juniorikilpailuista, legendaarinen Orange Bowl. Varsinkin koronavuonna 2020 se oli yksi harvoista pelatuista korkeimman tason juniorikilpailuista. 16-vuotias Laura eteni turnauksessa hienosti aina semifinaaliin asti. Saavutus on suomalaisessa tyttötenniksessä historiallinen. Käytännössä viimeisen 30-vuoden aikana vastaavaan saavutukseen on edellisen ja ainoan kerran pystynyt Emma Laine. Emmasta sitten myöhemmin kehittyikin kaikkien aikojen korkeimmalle WTA-listalla yltänyt suomalainen, hän kipusi peräti sijalle 50.
Yhtäläisyydet Emman ja Lauran välillä eivät jää tähän. Molemmat ovat kentällä atleettisen ja terrierimäisen vahvoja taistelijoita: kaikki pallot taistellaan loppuun asti, työkalupakista löytyy monta vastustajan yllättävää kikkaa ja molemmista huokuu vahvaa kilpailuhenkisyyttä ja päämäärätietoisuutta. Pelissä molempien vahvuuksina henkisten ominaisuuksien lisäksi ovat esimerkiksi pysäytyslyönnit, ohitus- ja koholyönnit sekä verkkopeli, mitkä eivät usein ole niin tyypillisiä taitoja tytöille ja naisille. Voisi sanoa, että molemmilla on kyky kentällä löytää oikea naru, mistä vetää: taito löytää vastustajan heikot kohdat ja hyökätä niihin omilla vahvuuksilla. He voivat toteuttaa tätä vaikka 5 tuntia peräkkäin, jokaisessa pisteessä.
Laura ja Hietarannat ovat tehneet isoja ratkaisuja tenniksen eteen jo nuorena. Laura muutti ala-asteen lopulla Helsinkiin Lappeenrannasta tenniksen perässä. Uusi koti löytyi Etelä-Haagasta, koulu Pohjois-Haagasta ja harjoituspaikka Talista. Isoveli Roni tuli harjoittelemaan Jarkko Nieminen tennisakatemiaan ja Laura HVS:n kilpavalmennukseen. Molempien edustusseuraksi vaihtui melko pian HVS-Tennis. Vanhemmat Kati ja Esko ovat saaneet kulkea Helsingin ja Lappeenrannan väliä melko tiheään viimeiset vuodet, kun he toimivat edelleen Lappeenrannassa ravintolayrittäjinä tarjoten Suomen vanhimmaksikin perinneruoaksi tituleerattua Lemin särää. Yrittäjähenkisyys on myös periytynyt lapsiin, niin hienosti he ovat ottaneet vastuuta arjen askareista ja sillä päättäväisyydellä Laura myös rakentaa ja puhuu omasta tenniksestään. Taas vahva yhdistävä tekijä Lauran ja Emman välillä: yrittäjävanhemmat ja muutto nuorena Helsinkiin sekä harjoituskuvion rakentaminen HVS:n kautta Taliin.
”Isä ja äiti ovat aina tukeneet mua. Tennis alkoi isoisän kannustamana, että sikäli suku on laajemminkin ollut suuressa roolissa. Ja eihän muutto tänne, harjoittelu ja ulkomaan kisareissut olisi ollut mahdollisia ilman vanhempia tukea ja suuria taloudellisia panostuksia. Mut tennis on ollut aina mun juttu. Vanhemmat ovat kannustaneet ja mahdollistaneet. Isä toimii nykyisin mun managerina ja auttaa varainhankinnassa. Äiti on opettanut paljon urheilijan elämään kuuluvia juttuja, kuten ravinto-, palautumis- ja lihashuoltopuolta. (Äiti-Katilla on vahva urheilutausta).”, Laura vastailee kypsästi.
Lauralla on mielenkiintoinen vuosi edessä junioreiden Grand Slam -kisoineen ja hiljalleen vuorossa on siirtymää myös naisten ammattilaiskilpailuihin. Menestys USA:ssa avaa ovet kaikkiin juniorikilpailuihin tänä vuonna ja varmasti monia muitakin ovia. Kun keskustelemme Lauran kanssa tulevaisuudesta, välittyy vahvasti tunne, että Laura on pelannut itsensä sisään tyttöjen ykkösjunaan. Kuten missä elämän osa-alueella tahansa, myös tenniksessä eri tasot muodostavat yhteisöjä. Mitä korkeammalle tasolle mennään, sitä tiiviimpiä nämä yhteisöt ovat. Yhteisön sisäpiirissä kaikki on helpompaa: harjoitus- ja nelinpelikavereiden löytäminen tai sosiaalinen elämä kenttien ulkopuolella. Varsinkin suomalaisjunioreille tämä on erittäin kriittistä, kun harvoin on muita oman maan pelureita mukana kovimmissa kisoissa. Siksi kuulostaa todella lupaavalta, että Lauraa on kyselty esimerkiksi Ranskaan treenaamaan yhdessä maan parhaiden tyttöjen kanssa.
Orange Bowlin menestys ei ollut ainoa syksyn valopilkku Lauran tenniksessä. Lauralla oli monta ilonaihetta: Kaksinpelissä semifinaalipaikka kovassa seurassa Bulgariassa ja pari tiukkaa ottelua maailman ykköstyttöjunioria vastaan. Nelinpelissä finaalipaikka Espanjassa ja semifinaali Bulgariassa.
Miten Laura kokee menneen syksyn onnistumiset?
”Kyllähän onnistumiset aina ruokkivat itseluottamusta ja lisäävät motivaatiota. Tuntuu, että on mahdollista pärjätä ihan parhaimpiakin tyttöjä vastaan. Ja sai paljon oppia, miten ja mihin suuntaan omaa peliä pitää kehittää. Pisteiden aluissa pitää olla terävämpi ja omat paikat pyrkiä hyödyntämään paremmin. Henkisesti pitää olla läsnä joka pisteessä. Tässä kyllä olen kehittynyt paljon. Oon saanut paljon uskoa, että oma peli riittää ja ymmärrystä siitä, miten mun kannattaa pelata. Mahtavaa päästä ensi kaudella kaikkiin koviin kisoihin!”
Lauralla on selkeä näkemys omasta tekemisestä. Itsetuntemus ja -luottamus ovat selkeästi hyvällä tasolla ja pelillinen identiteetti vahvistumassa. Pelillisinä esimerkkeinä Laura mainitsee Halebin, Andreescun, Swiatekin ja Bartyn. Kunhan liikkuminen vielä paranee ja peli entisestään monipuolistuu, tämmöistä peliä on nuorelta suomalaiselta lupa odottaa!
Keskusteluissa katse alkaa kääntyä jo tulevaisuuteen, naisten kisoihin ja ammattilaisuuteen. Perusresepti ammattilaisuuteen on varmasti sama kuin junnuissakin: sitoutuminen päivittäiseen tekemiseen koko ajan laatua parantaen ja olla hyvien ihmisten ympäröimänä hyvissä olosuhteissa. Senhän takia aikoinaan Taliinkin tulin. Tulevaisuudessa varmaan oon vielä enemmän ulkomailla harjoittelemassa ja kisaamassa. Miten sitten tenniksen ja koulun yhteensovittaminen onnistuu?
”Aloitin Pohjois-Haagan Yhteiskoulun urheilulukiossa viime syksynä. Koulu on aina hoitunut mallikkaasti ja PHYK:ssa suhtautuminen urheilemiseen on tosi hyvä ja joustava. Kyllä tällä hetkellä koulua käydään tenniksen ehdoilla. Se on hyvää vastapainoa tennikselle ja haluan myös siellä pärjätä – nämä kaikki onnistuvat, kun vedetään hieman kevennetyllä kouluohjelmalla.”
Naisten tenniksessä meillä on ollut melko vähän menestyjiä viime vuosikymmeninä, eikä edes kovin moni ole tosissaan lähtenyt panostamaan tennisammattilaisuuteen. Tässä suomalaisilla tennisfaneilla on erittäin potentiaalinen naiskandidaatti. Jokaisen pelaajan matka aina johonkin tyssää, mutta Lauran päättäväisyydellä ja sisulla hänen rajansa ovat hyvin korkealla tennismaailmassa!
Teksti Saku Siivonen
Kuva Tennisliitto
